1600-luvun alussa Kirkkonummella tapahtui. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfin – tuttavallisemmin pohjolan leijonan – korviin oli kuulunut tieto, että Kirkkonummelta oli löytynyt hopeaa tai muuta arvometallia. Työt kaivoksen toiminnan käynnistämiseksi aloitettiin nopeasti kuninkaan henkilökohtaisesti vierailtua Porkkalanniemessä. Valitettavasti kaivoksesta ei kuitenkaan löytynyt mitään muuta kuin kivilohkareita eikä Porkkalaan saatu kultakaivosta – ei ainakaan ennen tätä päivää.

Lukuisten suomalaisten sijoittajien aloitteesta Tallinna-Helsinki tunnelin suunnittelu on aloitettu uudelleen ja projekti näyttää ensi kertaa vuosikymmeniin saavan tuulta alleen. Vaikka projekti on pitkällä, yhdestä asiasta ei olla vielä päästy yhteisymmärrykseen; siitä missä tunnelin suuaukko olisi Suomen puolella.

Tällä hetkellä johtavassa asemassa ovat Espoo ja Helsinki, mutta nykykilvassa unohdetaan täysin hankkeen loogisin pääkallopaikka: Kirkkonummi. Jos Tallinummi-tunneli tulisi kuin tulisikin Porkkalaan, olisi varsinainen rautatietunneli 30 kilometriä lyhyempi kuin Espoon tai Helsingin vastaava. Hankkeen kannalta tämä voisi tarkoittaa miljardisäästöjä ja parhaimmillaan vauhdittaa tunnelin valmistumista vuosilla.

Mahdollisen tunnelihankkeen positiiviset vaikutukset Kirkkonummelle olisivat valtavat. Oikein toteutettuna hankkeen seurauksena kuntaan voitaisiin saada ennennäkemätön määrä uusia työpaikkoja ja pääomaa. Samalla kunnan hyvät liikenneyhteydet voisivat mahdollistaa logistiikkasektorin keskittymisen Kirkkonummen nopeasti kehittyville 51-tietä reunustaville teollisuusalueille.

Tallinummi-tunneli toimisi junien kulkuväylän lisäksi myös tiedon ja kommunikaation uutena pääväylänä Suomeen. Tämä antaisi Kirkkonummelle ainutlaatuisen kilpailuedun nopeasti kasvavalla emerging technologies-alalla ja voisi houkutella kuntaan Googlen, Amazonin ja Alibaban kaltaisia suuryrityksiä.

Selkeää kuitenkin on, että tällaisen miljardihankkeen houkutteleminen Kirkkonummelle edellyttää useamman kuin yhden innokkaan ajatuksia. Siksi kutsunkin nyt kaikki kunnan luottamushenkilöt sekä virkamiehet, kuntalaiset ja muut visionäärit mukaan tähän hankkeeseen. Minulla ja varmasti meillä kaikilla on ideoita, miten tämä hanke alkuun – tarvitaan vain yksinkertaisesti innokkaita käsipareja.

Markus Myllyniemi
Kunnanvaltuutettu, kuntakehitysjaoston jäsen