Suuri koirankakkakriisi

Näin kesän korvilla kaikki Facebookin puskaradiot ja keskustelukanavat tuntuvat täyttyvän yhdestä valituksenaiheesta: koirankakasta. Sitä löytyy näin lumien sulettua kaikkialta ja erityisesti jokaisen kengänpohjasta. Jokakeväinen koirankakkakriisi on kuitenkin pientä Lontoon tilanteeseen vuonna 1894; kaupungin 100 000 hevosta tuottivat noin 1,2 miljoona kiloa hevosenlantaa kaupungin kaduille. Lontoo siis kirjaimellisesti hukkui paskaan.

Kaiken järjen mukaan kaupungin olisi pitänyt kaatua tämän lantakuorman alle, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Miksi? Vastaus on lopulta yksinkertainen: vuoteen 1912 lähes kaikki kaupungin hevosvankkurit oli korvattu moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla. Muutos tapahtui siis nopeasti ja ennen kaikkea radikaalisti. Kukaan ei kuitenkaan jäänyt suremaan näitä yli 100 000 työttömäksi jäänyttä hevosta, vaan heidät lähettiin iloisesti makkaratehtaalle teuraaksi.

2000-luvulla meitä odottaa tähän verrattavissa oleva mullistus paitsi, että nyt työttömäksi eivät jää hevoset vaan me ihmiset. Uusi moottorikäyttöinen ajoneuvo on jo syntynyt, ja se on robotti. Automatisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio tarkoittavat kaikki työn tehostumista ja samalla valtavaa rakennemuutosta. Tavalliseen tehdastyöhön ja yksinkertaiseen ruumiilliseen työhön perustuvat ammatit ovat ensimmäisiä, jotka väistyvät, ja tämä on vasta alkua. Kehittyvä koneäly ja automatisaatio luovat mahdollisuuden koneistaa monet hyvin erikoistuneetkin duunit. Lopputuloksena työttömyys koskettaa valtaosaa suomalaisista ja samalla tulee asettamaan valtiontalouden sekä hyvinvointivaltion ylirasituksen tilaan.

Varsinaista viisastenkiveä tämän ongelman korjaamiseksi ei ole. Kolmas vallankumous on tulossa ja se häiritsee valtiomme rakenteita. Rakennemuutosta voidaan kuitenkin lieventää, jos toimimme nopeasti sen ehkäisemiseksi. Jo kokeiltu perustulo on hyvä askel oikeaan suuntaan, mutta erityisesti sen rahoittaminen ja tuen riittävyys aiheuttavat merkittäviä ongelmia tulevaisuudessa. Yksi vaihtoehto perustulon rahoittamiseksi olisikin esimerkiksi monien asiantuntijoiden esittämä haittavero automatisoidulle työlle, jonka avulla voitaisiin rahoittaa yhteiskunnan kasvaneet sosiaaliturvakulut.

Toisessa vaihtoehdossa automatisoidun työn tekijät eli robotit voisivat olla työntekijöiden tai liittojen omistuksessa osuuskuntamallin mukaan, ja näin niiden tuottaman työn edut ja palkkiot välittyisivät suoraan kansalaisille. Oli vaihtoehto kumpi tahansa, on kuitenkin tärkeää, että tähän ongelmaan puututaan nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Kolmannen teollisen vallankumouksen aiheuttama rakennemuutos on suurempi kuin mikään aikainen, ja voi hyvin kaataa nykyisenmuotoisen pohjoismaalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Vaikka siis jokakeväinen koirankakkakatastrofi saattaa vaikuttaa suurimmilta ongelmalta, mikä yhteiskuntaa koskettaa tällä hetkellä, ei se yllättäen ole. Automatisaation, digitalisaation ja robotisaation tuoma rakennemuutos on tällä hetkellä suurempi ongelma kuin SOTE-kriisi, ja silti se tuntuu saavan huomattavasti vähemmän mediahuomiota. SOTEn aiheuttama kestävyysvaje on nimittäin pientä verrattuna siihen, kuinka paljon miljoonaa työtöntä tulee yhteiskunnalle maksamaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s