Kikyttääkö?

Digitalisaation myötä moni aikaisemmin raskas ja monimutkainen askare on muuttunut tehokkaammaksi ja työntekijän kannalta helpommaksi. Tästä huolimatta ihmiset uupuvat edelleen työssään. Työnteon helpottuminen ja näennäinen työn tehokkuuden kasvu ei siis ole suoraan johtanut työntekijöiden elämänlaadun parantumiseen.

Työn tehostumista on yleensä aina seurannut työpäivän ja työviikon lyheneminen. 1800-luvulla teollisen vallankumouksen yhteydessä siirryttiin 12-tuntisesta työpäivästä kymmentuntiseen päivään ja myöhemmin 1900-luvun alussa moderniin 8-8-8-malliin. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole johtanut vastaavanlaiseen kehitykseen, vaikka sen työn tehokkuutta parantavat vaikutukset ovat olleet monikertaisia aikaisempiin työnteon vallankumouksiin verrattuna.

Monet Yhdysvaltain Piilaakson it-yritykset ovat jo kokeilleet nelipäiväisen työviikon vaikutuksia työn tehokkuuteen. Vaikuttuneina koejaksojensa tuloksista ne ovat omaksuneet lyhennetyn työviikon alan uudeksi normiksi. Muun muassa teknologiajätti Google arvioi työntekijöidensä työtehokkuuden parantuneen noin 20 prosentilla yrityksen siirryttyä nelipäiväiseen työviikkoon.

Työn tehokkuuden parantamisen lisäksi lyhennetty työviikko johtaisi säästöihin sekä yritysten että yhteiskunnan terveys- ja sosiaalimenoissa, kun työuupumus ja sairauspoissaolot vähenisivät. Tutkimusten mukaan nelipäiväinen työviikko voisi esimerkiksi alentaa työntekijöiden stressitasoa sekä riskiä sairastua verenpainetautiin ja moniin muihin yleisiin elintasosairauksiin.

1930-luvulla vaikuttanut taloustieteilijä John Maynard Keynes arvioi, että hänen lapsenlapsiensa maailmassa kenenkään ei tarvitsisi enää tehdä töitä. Länsimaissa työaika on kuitenkin säilynyt lähes muuttumattomana viimeiset 70 vuotta, eikä parannuksia tilanteeseen näytä olevan tulossa ainakaan lähihorisontissa. Nykytilanne on työhyvinvoinnin kannalta kuitenkin kestämätön, sillä moni tavallinen suomalainen työntekijä ei yksinkertaisesti selviä työtaakkansa alla.

Suomella olisikin nyt tuhannen taalan paikka näyttää Euroopalle sekä maailmalle uutta työpoliittista suuntaa ja osoittaa, miten hyvinvointivaltio oikeastaan välittää kansalaistensa elämänlaadusta. Samalla maamme saisi monen Nokian veroisen kilpailuedun, joka polkaisisi taloutemme uudestaan kunnolla käyntiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s