Karanteenitoimenpiteet maksavat itsensä takaisin pitkässä juoksussa

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ja tämä pätee myös talouden kehityksen mallintamiseen. Tällä hetkellä useiden suomalaisten taloustieteilijöiden ainoa tehtävä on selvittää, mikä tulee olemaan koronaviruksen tosiasiallinen taloudellinen vaikutus bruttokansantuotteeseen. Talousviisaiden arviot vaihtelevat, mutta esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi, että Suomen BKT tulee supistumaan tänä vuonna noin viisi prosenttia.

Nyt tehtyjen karanteenitoimenpiteiden ansiosta koronaviruksen leviäminen on saatu Suomessa hallintaan, ja viranomaiset sekä päättäjät miettivät kuumeisesti, mikä on tiemme ulos tästä kriisistä. Karanteenin välitöntä purkua vaativat tahot viittaavat usein taloudellisiin argumentteihin ja Ruotsin strategiaan, jossa talouskasvu voidaan turvata kohonneen kuolleisuuden kautta tehdyllä uhrauksella. Historiallinen aineisto ei kuitenkaan viittaa siihen, että tämä päätelmä olisi oikein.

Noin vuosisata sitten koettu espanjantaudin aiheuttama pandemia on koronaviruksen jälkeen yksi viimeisiä vakavia infektiotautikriisejä, joista on kertynyt merkittävä määrä analysoitavaa dataa. Merkittävää osaa sen kuolleisuusdatasta ei voida kuitenkaan hyödyntää, sillä pandemian kanssa ajallisesti yhteen sattunut ensimmäinen maailmansota vääristää tilastoja erityisesti Euroopan maiden kohdalla. Sodan välittömien vaikutusten ulkopuolelle jäi kuitenkin Yhdysvaltojen kaltaisia maita, joiden aineisto on jokseenkin vertailukelpoista.

MIT:n ja Yhdysvaltain keskuspankki suorittivat tänä keväänä analyysin, jossa he vertailivat eri Yhdysvaltojen kaupunkien espanjatautitoimenpiteiden ja talouskehityksen välistä suhdetta. Tutkimuksessa päädyttiin siihen lopputulokseen, että ne kaupungit, jotka ryhtyivät torjumaan epidemiaa tiukoin ei-lääketieteellisin karanteenitoimenpitein – kuten rajoittamalla julkisia kokoontumisia – ensimmäisinä, selvisivät kriisistä kaikkein pienimmin taloudellisin vaurioin. Korkea kuolleisuus johti siis ainakin espanjantaudin tapauksessa pitkällä aikavälillä taloudellisen kehityksen heikentymiseen.

MIT:n ja Yhdysvaltain keskuspankin tutkimuksen tulokset osoittavat, että pitkällä aikavälillä pandemiat aiheuttavat taloudellisia shokkeja, kun taas karanteenitoimenpiteet eivät. Lähde: Correia & Al. (2020).

Vaikka välittömien karanteenitoimenpiteiden ja lyhyen aikavälin talouskasvun välillä olisikin yhteys, vaikuttaa kuitenkin siltä, että pitkällä aikavälillä samanlaista trade-offia ei olisi. Jos jotain ne maat, jotka ovat valmiita suojelemaan omia kansalaisiaan, selviävät tulevasta talouskriisistä paremmin, mikäli he finanssipolitiikan keinoin ovat valmiita tukemaan yrityksien toimintaa ja kansalaistensa toimeentuloa karanteenitoimenpiteiden aikana ja niiden jälkeen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s