Suomea on totuttu pitämään tasa-arvon mallimaana. Olimmehan yksi ensimmäisistä valtioista, joka laajensi äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden koskemaan molempia sukupolvia vuonna 1906. Nykyhallituksen kaudella tasa-arvotyö on ollut myös uraauurtavaa.  

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on nostettu ansiokkaasti esiin erityisesti naisiin, seksuaalivähemmistöihin ja kansainväliseen politiikkaan liittyviä näkökulmia. Tasa-arvo-ohjelmassa on kuitenkin ammottava aukko koulutuksen tasa-arvoisuuden kohdalla erityisesti peruskouluasteella opiskelevien poikien osalta. 

Tilastot kertovat karua tarinaa tyttöjen ja poikien välisistä oppimistuloksien eroista. Kehittyneiden OECD-maiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa arvioiva PISA-tutkimus kuvaa hyvin sukupuolten välisiä taitoeroja. Vuonna 2018 tyttöjen osaaminen oli poikia parempaa sekä lukutaidossa että luonnontieteissä, ja sukupuolten väliset erot olivat näissä aihepiireissä OECD-maiden suurimmat.  

Kaiken kaikkiaan poikien PISA-tulokset ovat pudonneet keskimäärin 50 pistettä tyttöjen alapuolelle, mikä tekee suomalaisten oppilaiden sukupuolidispariteetista lähes kaksi kertaa korkeamman kuin OECD-maissa keskimäärin. Yhteys koulupudokkuuden ja sukupuolen välillä on myös selkeä, ja kaksi kolmasosaa peruskoulun keskeyttäneestä on poikia. 

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa esitetyt toimet kuten oppivelvollisuuden pidentäminen auttavat varmasti sukupuolten välisten osaamiserojen kaventamiseksi. Ohjelmasta puuttuvat kuitenkin täysin positiiviseen diskriminaatioon nojaavat toimenpiteet, jotka kohdistavat avun sitä eniten tarvitseville pojille. Ylimääräisten erityisopetuksen ja oppilashuollon resurssien korvamerkkaaminen vaarassa oleville pojille olisi hyvä ensimmäinen askel varsinkin näin koronan aiheuttaman epävarmuuden jälkimainingeissa.

Olen aina ajatellut, että feministisen intersektionaalisen politiikan tavoite on luoda tasa-arvoinen molemmat sukupuolet yhtäläisesti huomioiva yhteiskunta. Tyttöjen ja poikien koulutuksen epätasa-arvoisuuteen puuttuminen olisi tuhannen taalan paikka meille ravistella pois kaikki intersektionalismin termiin assosioidut stereotypiat ja samalla keskeyttää tämä vaarallinen epäarvoistumisen kierre heti alkuunsa.