Kannattaako yrittäjyys Suomessa?

Kun mielipidemittaustoimisto YouGov kysyi suomalaisilta viime vuoden joulukuussa, mikä on todennäköisin tapa rikastua, nousivat listan kärkeen säästäminen, lotossa voittaminen ja tiukka kulukuri. Yrittäminen ei kuitenkaan noussut listan kärkikahinoihin, vaikka monet suomalaiset menestystarinat ovatkin lähteneet liikkeelle yhdestä lennokkaasta liikeideasta. Rovio, Wolt ja Supercell ovat kaikki loistavia moderneja esimerkkejä siitä, kuinka pitkälle yritys voi kehittyä, jos hyvä liikeidea saa vain tarvitsemansa tuen.

Stereotyyppisesti voisi ajatella, että suomalaiset vieroksuvat yrittäjyyttä, koska kansanluonteemme ja yhteiskuntamme ei kannusta meitä kunnianhimoon ja innovatiivisuuteen. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta, sillä tilasto tilaston jälkeen on osoittanut, että Suomi on yksi Euroopan kilpailu- ja innovaatiokykyisimmistä maista.

Mikä sitten saa suomalaiset arastelemaan yrittäjäksi ryhtymistä? Vastaus kysymykseen on valitettavan yksinkertainen. Elinkeinoelämän valtuuskunta tiedusteli suomalaisten asenteita yrittäjyyteen liittyen vuoden 2019 syyskuussa, ja yli puolet kyselyyn vastanneista totesi, että ”vain hullu” ryhtyisi yrittäjäksi työn epävarmuuden vuoksi. Samaan kyselyyn vastanneista yli kolme neljästä oli sitä mieltä, että koko yhteiskuntamme hyötyisi tilanteesta, jos tukisimme avokätisemmin uusia yrittäjiä.

Selkeää on, että Suomessa tulisi ottaa harppauksia yrittäjämyönteisyyden eteen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tavallisen ihmisen näkökulmasta suurin työ yrittäjyyden edistämiseksi tapahtuisi kuntatasolla, jossa kunnista tulisi kehittää entistä enemmän tukevia, opastavia ja mahdollistavia yhteistyökumppaneita. Kunnat voisivat tarjota esimerkiksi start up-tukea lupaaville uusille yrityksille, avustaa yrityksiä alkuun pääsemisessä vuokraamalla toimitiloja edullisin hinnoin ja tuoda niiden palveluita paremmin julkisesti näkyviin.

Vaikka valtaosa suomalaisista yrityksistä työllistävätkin vain yhden ihmisen, ei yrittämisen arki saisi olla vain riskinkantoa ja puurtamista yksin. Paikallistahot, kunnat ja valtio pystyvät tuomaan yritykset yhteen sekä toistensa että asukkaiden kanssa, ja näin muodostamaan leveämmät hartiat, jotka auttavat pieniä tekijöitä kasvamaan seuraaviksi suomalaisiksi menestystarinoiksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s