Kouluissa tulisi ottaa käyttöön hengityssuojainpakko

Suomen kesä on pikavauhtia taittumassa työntäyteiseen syksyyn, ja monissa perheissä nyt varmasti puhuttaa kahden viikon päästä alkava kouluvuosi. Viime keväänä opetus tuli päätökseen poikkeuksellisella tavalla, kun usean kuukauden etäopetuksen jälkeen oppilaat palasivat kouluihin viimeiseksi kahdeksi viikoksi koronarajoituksien saattelemina.

Koulujen avaamisesta toukokuun lopulla käytiin runsaasti keskustelua puolesta sekä vastaan, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oman arvion mukaan lähiopetukseen siirtyminen ei olennaisesti lisännyt lasten ja nuorten koronatartuntojen määrää. Tietonsa THL perustaa ruotsalaisen kansanterveysviranomaisen Folkhälsömyndighetenin Ruotsin ja Suomen koronavirustilannetta arvioivaan tutkimukseen, joka vertaili koulujen sulkemisen vaikutusta maiden koronatarttuvuuteen.

Lasten ja nuorten näkökulmasta koronavirus on yleensä vähäoireinen, eikä usein johda taudin vakavampaan muotoon. Tästä huolimatta on edelleen epäselvää, mikä oikeastaan on erityisesti yli 10 vuotiaiden lasten osuus koronaviruksen levittämisessä. Tähän mennessä THL on korostanut nykytietoon vedoten, etteivät lapset tartuta koronavirusta samaan tapaan kuin aikuiset. Kesän aikana saatu tutkimusnäyttö ulkomailta haastaa kuitenkin tämän näkemyksen.

Etelä-Korean tartuntatautiviranomaisen suorittaman laajan 5706 koronatapaukseen nojautuvan tartunta-analyysin perusteella he pystyivät arvioimaan, että 10-19 vuotiaiden lasten ja nuorten ikäluokka levittää tautia yhtä hyvin kuin muutkin ikäluokat. Myös Yhdysvaltain tartuntatautiviranomainen CDC on yhtynyt tähän näkemykseen, ja on suositellut, ettei kouluja avattaisi, jos koronan vaatimiin ehkäisytoimenpiteisiin ei ensin ryhdytä.

THL:n mukaan keskeisin koronan tartuntamuoto on pisaratartunta, kun sairastunut henkilö esimerkiksi puhuu, laulaa, yskii tai aivastaa. Koulujen luokkatilat luovat tällöin ilmeisin riskin sekä oppilaille että henkilökunnalle, mikäli turvaväleistä, yskimishygieniasta ja erityisesti hengityssuojaimista ei pidetä huolta. Yhdysvaltain tartuntatautiviranomainen CDC on omissa suosituksissaan painottanut hengitysmaskien käyttöä erityisesti vanhempien oppilaiden ja henkilökunnan osalta, ja on selvää, että Suomessa opetusministeriön ja THL:n tulisi tehdä samoin.

Vaikka hengityssuojaimien käyttö saattaakin vaikuttaa meistä suomalaisista vieraalta, ovat ne keskeisin keino koronaviruksen toisen aallon torjumiseksi. Nyt, kun THL on viimein tekemässä virallista suositusta hengitysmaskien käytöstä julkisissa tiloissa, tulisi myös opetusministeriön ottaa kehotuksesta vaari, ja ottaa kouluissa käyttöön maskipakko koronan leviämisen estämiseksi. Samalla valtiovallan tulisi varmistaa, että hengitysmaskit ovat jokaisen suomalaisen saatavilla tulotasosta riippumatta.

Kesäterveisiä Veikkolasta

Soutaminen on lempipuuhaani, ja hektisen koronakevään aikana siihen sekä muuhun ulkoiluun ei ole jäänyt riittävästi aikaa. Pääsin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan vesille kesäkuun lopussa, ja minua ympäröivän maailman täydellinen rauhallisuus teki minuun – kuten niin monta kertaa aikaisemminkin – vaikutuksen. Luonnon helmassa mieli totisesti selkeytyy, ja ihminen voi kokea olevansa kaiken epäjärjestyksen keskellä turvassa.

Viimeiset kuukaudet ovat olleet meille kaikille rankkoja. Meistä jokainen on menettänyt koronan takia jotain, ja toisille tämä menetys on ollut meitä muita suurempi. Maailma näyttää nyt palautuneen normaaliin uomaansa, mutta talouskriisin tai toisen tartunta-aallon uhka varjostaa arkea meidän monen mielissä.

Meitä ihmisiä ei ole tehty elämään keskellä epävarmuutta. Tilanteessa, jossa tulevaisuuden lukeminen ensi kuun osalta on mahdotonta, ei pystytä myöskään suunnittelemaan omaa elämäänsä lähitulevaisuutta pidemmälle. Samalla elämän isojen päätöksien kuten esimerkiksi talon ostamisen, yrityksen perustamisen tai lasten hankkimisen tekeminen vaikeutuu huomattavasti.

Tällaisina hetkinä on vaikea uskoa tulevaisuuteen. Yksin pärjääminen suurten mullistusten edessä tuntuu pelottavalta, mutta on tärkeää muistaa, että juuri näinä hetkinä meitä ympäröivä yhteiskunta ja yhteisö on tukenamme. Hyvinvointivaltion turvaverkko on laaja sekä tiivis, ja ottaa meidät kiinni, jos tasapainomme joskus horjahtaa.

Samaan aikaan valtion ja sen poliitikkojen on oltava kuitenkin kansansa luottamuksen arvoisia. Kun pyydämme kansalaisiamme luottamaan tulevaisuuteen, pyydämme heiltä paljon. Yhteiskunnan, julkisen sektorin ja kuntien tehtävä on toimia tavallisen suomalaisen asialla, eikä priorisoida vieraan pääoman, valtioiden tai yritysten etua omiemme edelle.

Luottamussuhde kansalaisten ja heitä edustavan valtiovallan välillä on pyhä nyt ja koronan jälkeenkin. Jos emme toteuta ja aja heidän etuaan, syyllistymme rikkomuksista kaikkeen vakavimpaan: edustamme kansan hyvinvoinnin laiminlyömiseen.

Hyvää ja turvallista kesää! Pysykäämme terveinä!

Antakaa sukupolvelleni mahdollisuus!

Yksi maamme kansallisesti tunnetuimmista artistiryhmistä on monelle teistä varmasti täysin tuntematon. Kirkkonummelainen rap-kollektiivi Likanen Etelä on kerännyt internetissä miljoonia kuuntelukertoja heidän rehellisen kerrontansa ansiosta, joka ei pelkää kertoa kotikuntamme kurjista puolista ja yhteiskunnallisista epäkohdista. Pohjimmiltaan heidän tuotantonsa kertoo nuorten pahoinvoinnista ja siitä, kuinka yhteiskunnallinen syrjäytyminen ajaa ihmisen pois kaidalta polulta huumeidenkäyttöön ja rikollisuuteen.

Erityisen pysäyttävä on kuitenkin heidän kappaleensa laman lapsista. Siinä he kertovat, kuinka yhteiskunnan turvaverkon alasajo 90-luvulla ajoi perheet sukupolvia kestävään pahoinvoinnin kierteeseen, joka ei ole vielä tänäkään päivänä pysähtynyt. Myös akateeminen tutkimustieto tukee tätä väitettä, ja on selkeää, että yhteiskunnallinen huono-osaisuus periytyy vanhemmilta lapsille.

90-luvun lama jätti jälkeensä entistä epätasa-arvoisemman yhteiskunnan, ja toi Suomeen leipäjonot, joista emme vieläkään ole päässeet eroon. Nyt yhteiskuntaamme terrorisoi uusi koronaviruksen aiheuttama talouskriisi, jonka vaikutukset tuleviin sukupolviin ovat vielä epäselviä. Koronan ja kuntiemme kroonisen kassavajeen myötä olemme nyt myös kotikunnassani Kirkkonummella ajautumassa leikkauksiin, jotka hakevat vertaistaan sitten lamavuosien.

Juustohöylä tulee väkisinkin leikkaamaan oppilaiden opetuksen laadusta, heidän saamistaan opetuksen tukipalveluista ja monista sosiaalihuollon tarjoamista palveluista. Myös monet paikalliset peruspalvelut ympäri Suomen ovat tällä hetkellä vaarassa. Samaan aikaan nuorten pahoinvointi ei vähene, vaan se lisääntyy työttömyyden ja yleisen pahoinvoinnin kasvaessa. Yhdessä nämä takaavat katastrofin ainekset, jonka inhimillistä ja taloudellista velkaa saamme maksaa vielä useiden sukupolvien ajan.

Talouskeskustelussa puhutaan usein, kuinka velka lankeaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Näin on myös nuorten pahoinvoinnin aiheuttaman inhimillisen velan kanssa, jonka seuraukset jäävät meidän ikäpolvemme hoidettavaksi. Me ansaitsemme sen saman mahdollisuuden onneen ja hyvään elämään kuin kaikki muutkin, ja toivon, ettei sitä viedä sukupolveltamme pois kituuttavalla leikkauspolitiikalla ennen kuin saamme asiaan edes sananvaltaa.

Olen ehdolla kunnallisvaaleissa 2021

Olen huolissani Kirkkonummen tasa-arvoisesta kehityksestä tulevaisuudessa, ja siksi olen päättänyt lähteä ehdolle kunnallisvaaleissa 2021. Viime viikkoina kotikylässäni Veikkolassa on puhuttanut kirjastojen ja muiden peruspalveluiden kohtalo. Peruspalvelut kuuluvat jo lain mukaan kaikille kuntalaisille, ja siksi kirjastoja tai terveyskeskuksia EI SAA SULKEA!

Koko kylän asialla toimiminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Kirkkonummi on minulle aina ollut vahvasti kolmikeskuksinen kunta, jossa keskusta, Veikkola ja Masala ovat kaikki elinvoimaisia ja omaleimaisia alueita. Jokainen kuntalainen ansaitsee toimivat peruspalvelut riippumatta asuinpaikastaan, eikä yhtäkään kylää tai kunnanosaa saa syrjiä päätöksenteossa.

Lupasin äänestäjilleni viime vaaleissa sekä Veikkolan meluesteet että avoimemman kuntademokratian. Meluaita nousee para’aikaa Veikkolaan moottoritien viereen, mutta päätöksenteon muureja en ole kuitenkaan vielä täysin onnistunut murtamaan. Haluan edelleen palauttaa vallan avaimet tavallisen kyläläisen käsiin, ja varmistaa, että juuri Sinun äänesi tulee kuuluviin päätöksenteossa.

Kuntalaiset pitää ottaa mukaan talouden tasapainottamiseen

Koronatilanne kurittaa tällä hetkellä valtion ja kuntien talouksia, ja Kirkkonummi ei valitettavasti ole poikkeus. Kuntamme talous on painunut nyt jo useina vuosina alijäämäiseksi, ja on oletettavaa, että ongelmat pahenevat entisestään tänä ja ensi vuonna. Mikäli toimiin ei nyt ryhdytä, on vaarana, että kunnan taloustilanne painuu lähes 40 miljoonaa miinukselle, mikä olisi kaikin puolin katastrofaalinen tilanne.

Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, ja kunnan virkamiehistö on jo nyt ansiokkaasti ryhtynyt pohtimaan mahdollisia sopeuttamistoimia taloustilanteen ratkaisemiseksi. Uskon itse vahvasti siihen, että vaikka vaikeita ratkaisuja joudutaankin tekemään, pystymme yhteistyöllä ja yhteisymmärryksellä varmistamaan peruspalveluiden saatavuuden kaikkialla kunnassamme aina Veikkolan kylästä Masalan kautta kuntakeskukseemme saakka.

Vaikka lopullisen päätöksen sopeutustoimien laajuudesta teemmekin me luottamushenkilöt, on mielestäni oleellista, että kuntalaistemme ääni tulee yhtä lailla kuuluviin prosessin eri vaiheissa. Jokainen kunnanvaltuutettu ja luottamushenkilö valitaan edustamaan äänestäjiään, mutta tämä ei tarkoita sitä, että hän ummistaisi korvansa vaalikauden ajaksi ja avaisi ne taas uudelleen vaalien alla.

Toivon itse, että talouden sopeuttamistoimia valmistelevat elimet ja niin sanottu ”sparrausryhmä” ottavat kuntalaiset ainakin jollain tavalla mukaan esityksiensä valmisteluun ja keräävät heidän mielipiteitään siitä, mitkä kunnan palvelut ovat heille kaikkein tärkeimpiä. Kuuntelemalla kuntalaisiamme sitoutamme heidät osaksi tätä prosessia ja samalla toteutamme jo kuntalaissakin määrätyn osallistavuuden vaatimuksen.

Nykytilanteessa on helppo sortua äkkinäisiin päätöksiin, mutta nyt jos koskaan meiltä kuntapäättäjiltä tarvitaan pragmaattista ajattelukykyä ja avoimuutta. Kirkkonummen kuntaa on rakennettu tähän mennessä yhdessä – tillsammans, ja näin tulisi tehdä myös tulevaisuudessa. Kuntamme motto ei kuitenkaan toteudu, jos kuntalaisiamme koskevat päätökset tehdään heiltä kysymättä suljettujen ovien takana.

Ratainvestoinnit maksavat itsensä takaisin

Joukkoliikenteen tulevaisuus on ollut viime aikoina useaan kertaan tapetilla Kirkkonummella. Alle kuukausi sitten Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti lähteä mukaan Tunnin junan suunnitteluyhtiöön 380 000 euron panoksella, mikä vastasi vain 0,5 prosenttia radan suunnittelun kokonaiskuluista. Hankkeeseen mukaan lähteminen on oikea ratkaisu, sillä se takaa, että junayhteydet kehittyvät sekä kunnan pohjois- että eteläosissa tasapuolisesti.

Tällä viikolla ajankohtaiseksi on taas uudestaan noussut kysymys raideliikenteen varikon sijoittumisesta Kirkkonummelle. Väyläviraston toimittaman esiselvityksen mukaan junavarikkoja tarvitaan pitkässä juoksussa kolme, ja näille nimetyistä mahdollisista viidestä sijoituspaikasta kaksi – Luoma ja Vuohimäki – sijaitsevat Kirkkonummella.

Kirkkonummi on jo aikaisemmin linjannut, ettei se aio puoltaa junavarikon sijoittamista oman kuntansa alueelle – ja hyvä näin. Luomaan sijoitettu varikko sijoittuisi suoraan nopeasti kehittyvän Masalan asuinalueen yhteyteen, ja heikentäisi alueen luontoarvoja sekä asukasviihtyvyyttä. Vuohimäen varikko taas vaatisi 17 kilometriä pitkän ja 100 miljoonaa euroa maksavan huoltoraiteen, joka halkoisi läpi Kirkkonummen. Kumpikaan vaihtoehdoista ei siis toisi kirkkonummelaisille merkittäviä etuja vaan pelkkiä haittoja.

Varikkokeskustelussa on usein nostettu esiin väite siitä, että Kirkkonummelle sijoitettu varikko parantaisi kunnan junayhteyksiä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kaikkein realistisin vaihtoehto koko Kirkkonummen junaliikenteen kehittämiseksi on molempiin ratoihin panostaminen, sillä kun nopeat Turun pikajunat saadaan pois Rantaradalta, jää sinne enemmän kapasiteettia lähiliikenteelle ja mahdolliselle taajamajunalle, joka kulkisi Kirkkonummelta Turkuun ja sieltä takaisin.

Suuria infrastruktuurihankkeita tarvitaan koronan hidastamassa taloustilanteessa elvyttämään kysyntää ja talouskasvua, ja siksi esimerkiksi Tunnin juna-projektin toteutuminen onkin nyt lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Rantaradan ja tulevan Espoo-Salo oikoradan tapauksessa on tärkeä ymmärtää, etteivät ne sulje toisiaan pois. Päinvastoin, ne ovat kaksi toisiaan tukevaa ratalinjaa, jotka tulevaisuudessa varmistavat entistä sujuvamman pendelöinnin kaikille kirkkonummelaisille.

Anna Kylmänen

Markus Myllyniemi 

Maarit Orko

Kunnanvaltuutettuja (Vihr.)

Lukukausimaksut eivät nopeuta opiskelijoiden valmistumista

Vesa Vihriälän johtama taloustieteilijöiden ryhmä esitti 8.5 julkaistussa raportissaan, että opiskelijoiden valmistumista korkeakoulutuksesta tulisi nopeuttaa lukukausimaksujen avulla. Samaan aikaan työryhmä haluaa myös houkutella entistä useamman nuoren kolmannen asteen koulutukseen muun muassa korkeakoulupaikkojen aloituspaikkoja lisäämällä, ja näin nostaa suomalaisten osaamista tulevaisuudessa. Nämä kaksi tavoitetta ja niiden toteuttamiseen ehdotetut keinot ovat kuitenkin vahvasti ristiriidassa keskenään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön suorittamien opiskelijatutkimuksien mukaan tärkein syy opiskelijoiden opintojen viivästymiselle on riittämätön toimeentulo. Korkeakouluopiskelijoiden opintojen hidasta edistymistä ei siis voi selittää opiskelijoiden heikolla motivaatiolla, kuten Vihriälän työryhmän raportti antaa ymmärtää.

Samainen opiskelijatutkimus on vuosi toisensa jälkeen osoittanut, että valtaosalla opiskelijoista on vaikeuksia saada rahat riittämään päivittäisessä elämässään, minkä takia he joutuvat käymään töissä ja ottamaan opintolainaa. Opinnot siis hidastuvat, kun opiskelija joutuu priorisoimaan oman toimeentulonsa opintojen edelle, minkä takia korkeakoulusta valmistumiseen käytettävä aika käytetään töissä esimerkiksi kaupan kassalla.

Ottamalla käyttöön lukukausimaksut yliopistoissa pahentaisimme vain tätä ongelmaa, kun opiskelijat joutuisivat joko rahoittamaan opiskelunsa lainarahoin tai työssä käymällä. Lopputuloksena yliopiston opiskelijat valmistuisivat entistä hitaammin ja suuremman velkataakan kanssa.

Lukukausimaksut olisivat myös omiaan lisäämään yhteiskunnan sisäistä epätasa-arvoa, kun suurituloisten lapsilla olisi mahdollisuus kuitata ainakin osa lukukausimaksuista vanhempiensa tuloilla. Samaan aikaan lukukausimaksut takaisivat lisääntyneen aivovuodon ulkomaille tulevien korkeakouluopiskelijoiden karatessa muihin Euroopan maihin, jossa koulutus olisi edelleen ilmaista.

Vaikka siis usein muuta väitetäänkin, opiskelijat eivät ole laiskoja tai sinnittele köyhyysrajan alapuolella omaksi huvikseen. Opiskelijoita patistetaan valmistumaan tavoiteajassa riittävästi jo nyt esimerkiksi rajatun opinto-oikeuden ja -tuen muodossa. Tähän pakkaan lisättynä lukukausimaksut olisivat vain yksi taakka lisää opiskelijan kannettavaksi, jota en usko monen jaksavan kantaa.

Karanteenitoimenpiteet maksavat itsensä takaisin pitkässä juoksussa

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ja tämä pätee myös talouden kehityksen mallintamiseen. Tällä hetkellä useiden suomalaisten taloustieteilijöiden ainoa tehtävä on selvittää, mikä tulee olemaan koronaviruksen tosiasiallinen taloudellinen vaikutus bruttokansantuotteeseen. Talousviisaiden arviot vaihtelevat, mutta esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi, että Suomen BKT tulee supistumaan tänä vuonna noin viisi prosenttia.

Nyt tehtyjen karanteenitoimenpiteiden ansiosta koronaviruksen leviäminen on saatu Suomessa hallintaan, ja viranomaiset sekä päättäjät miettivät kuumeisesti, mikä on tiemme ulos tästä kriisistä. Karanteenin välitöntä purkua vaativat tahot viittaavat usein taloudellisiin argumentteihin ja Ruotsin strategiaan, jossa talouskasvu voidaan turvata kohonneen kuolleisuuden kautta tehdyllä uhrauksella. Historiallinen aineisto ei kuitenkaan viittaa siihen, että tämä päätelmä olisi oikein.

Noin vuosisata sitten koettu espanjantaudin aiheuttama pandemia on koronaviruksen jälkeen yksi viimeisiä vakavia infektiotautikriisejä, joista on kertynyt merkittävä määrä analysoitavaa dataa. Merkittävää osaa sen kuolleisuusdatasta ei voida kuitenkaan hyödyntää, sillä pandemian kanssa ajallisesti yhteen sattunut ensimmäinen maailmansota vääristää tilastoja erityisesti Euroopan maiden kohdalla. Sodan välittömien vaikutusten ulkopuolelle jäi kuitenkin Yhdysvaltojen kaltaisia maita, joiden aineisto on jokseenkin vertailukelpoista.

MIT:n ja Yhdysvaltain keskuspankki suorittivat tänä keväänä analyysin, jossa he vertailivat eri Yhdysvaltojen kaupunkien espanjatautitoimenpiteiden ja talouskehityksen välistä suhdetta. Tutkimuksessa päädyttiin siihen lopputulokseen, että ne kaupungit, jotka ryhtyivät torjumaan epidemiaa tiukoin ei-lääketieteellisin karanteenitoimenpitein – kuten rajoittamalla julkisia kokoontumisia – ensimmäisinä, selvisivät kriisistä kaikkein pienimmin taloudellisin vaurioin. Korkea kuolleisuus johti siis ainakin espanjantaudin tapauksessa pitkällä aikavälillä taloudellisen kehityksen heikentymiseen.

MIT:n ja Yhdysvaltain keskuspankin tutkimuksen tulokset osoittavat, että pitkällä aikavälillä pandemiat aiheuttavat taloudellisia shokkeja, kun taas karanteenitoimenpiteet eivät. Lähde: Correia & Al. (2020).

Vaikka välittömien karanteenitoimenpiteiden ja lyhyen aikavälin talouskasvun välillä olisikin yhteys, vaikuttaa kuitenkin siltä, että pitkällä aikavälillä samanlaista trade-offia ei olisi. Jos jotain ne maat, jotka ovat valmiita suojelemaan omia kansalaisiaan, selviävät tulevasta talouskriisistä paremmin, mikäli he finanssipolitiikan keinoin ovat valmiita tukemaan yrityksien toimintaa ja kansalaistensa toimeentuloa karanteenitoimenpiteiden aikana ja niiden jälkeen.

Rahat vai henki? – komparatiivinen analyysi Ruotsin ja Suomen toimista koronakriisin torjunnassa

Suomen ja Ruotsin toimet koronakriisin ehkäisemisessä ovat eronneet toisistaan kuin yö ja päivä. Samaan aikaan, kun me olemme valinneet tiukat valtakunnalliset eristystoimet, ruotsalaiset ovat pitäneet yhteiskuntansa melkein täysin auki. Tämän seurauksena Ruotsissa on valitettavasti kuollut tämän kolumnin kirjoitushetkellä satoja ihmisiä, ja maassa on Worldometer-sivuston mukaan väkilukuun suhteutettuna yhdeksänneksi eniten koronavirukseen kuolleita koko maailmassa.

Ruotsissa valinta talouden ja ihmishenkien välillä on siis selkeästi tehty, ja sen tulos on ollut minimoida mahdolliset talouskasvun häiriöt ihmisten terveyden kustannuksella. Kansainvälisen taloustieteen professori Richard Baldwin julkaisi maaliskuun lopussa tähän dilemmaan liittyen tieteellisen analyysin siitä, miten valtioiden tulisi toimia, jotta talouden shokit voidaan mitigoida samalla suojellen kansalaisten terveyttä.

Elvytystoimien avulla koronakriisin aiheuttaman taantuman pituus ja vaikutus voidaan minimoida. Lähde: Baldwin (2020).

Baldwinin analyysi päätyi siihen lopputulokseen, että valtioiden tulisi toimia ennakoivasti ja oikea-aikaisesti, jotta tartuntojen määrä ja kuolleisuus voitaisiin minimoida. Eristämistoimet johtavat kuitenkin väkisinkin taloudelliseen taantumaan, kun kansantalous kohtaa merkittävän tarjonnan sekä kysynnän romahduksen. Valtion tehtäväksi tänä aikana jääkin oheisen kuvion vihreän käyrän mukaisten elvytystoimien avulla pitää tehtaissa ja yrityksissä valot päällä, jotta arkeen voidaan palata kriisin jälkeen mahdollisimman jouhevasti.

Ruotsalaiset viranomaiset ovat kuitenkin toimineet täysin tämän päätelmän vastakkaisesti. Maassa ei vieläkään ole tehty merkittäviä rajoituksia ihmisten arkielämään, ja esimerkiksi ravintoloiden terassit saavat olla edelleen auki. Ruotsi on siis selkeästi valinnut oheisen kuvion punaisella kuvatun muutoskäyrän, ja on priorisoinut talouden ihmishenkien yli. Vain aika näyttää, miten epidemia kohtelee länsinaapuriamme, mutta ohessa esitetty ennuste ei lupaa Ruotsille hyvää.

MaaAsukasluku
1.1.2020
Arvioitu kuolleiden määrä 4.8.2020Kuolemat per capitaKuolemat per miljoona asukasta
Ruotsi10230000183220,001791791
Espanja46940000187310,00040399
Italia60360000211300,00035350
Yhdistynyt kuningaskunta66650000237910,00036357
Yhdysvallat328200000688410,00021210
Suomi55180002290,0000442
Tanska560300016690,00030298
Norja53680008110,00015151
Koronaepidemian tunnuslukujen ennuste huhtikuussa 2020. Lähde: University of Washington / https://covid19.healthdata.org/, luettu 14.4.2020.

Suomi on taas toiminut kriisissä proaktiivisesti, ja pistänyt ihmisten elämän talouden edelle. Oikea-aikaisten elvyttävien toimien avulla voimme estää talouttamme luisumasta kuvion siniselle muutoskäyrälle ja pelastaa mahdollisimman monen ihmisen työpaikan. Samaan aikaan voimme elvytystoimien avulla varmistaa, että kansantaloutemme palaa mahdollisimman nopeasti koronakriisiä edeltäneelle tasolle.

Koronasta ei saa tehdä kustannuskysymystä

Suomalaisen pankkisektorin kummisetä Björn Wahlroos totesi perjantaina 27.3.2020 Talouselämä-lehden haastattelussa, että hallituksen tulisi olla valmis tekemään valinta talouden ja ihmishenkien välillä. On pelottavaa ajatella, että kukaan vakavasti otettava julkinen keskustelija uskaltaa edes ehdottaa, että talous pitäisi pistää ihmisten terveyden edelle.

Maamme perustuslaki toteaa, että jokaisella suomalaisella on yhtäläinen oikeus elämään riippumatta tämän iästä tai omasta taloudellisesta resurssista. Totuus yksinkertaisesti on, että yhden ihmiselämän hintaa on mahdotonta määrittää. Pohjimmiltaan jokainen yksilö on arvokas ja yhteiskuntamme näkökulmasta merkityksellinen.

Ihmisten työskentelyä ja liikkumista koskevat rajoitteet tulevat iskemään talouteemme sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. On selvää, että tilanne ei tule olemaan seuraavina vuosina helppo, mutta talouden tulee voida joustaa kansallisen hätätilan aikana. Tilanne on nyt sama, kun joku olisi toisen maailmansodan aikana väittänyt, että olisi parempi vain antautua viholliselle, jotta maamme talouselämän kokemat menetykset voitaisiin minimoida.

Suomessa tarvitaan nyt solidaarisuutta. Koronaviruksen aiheuttama kriisi koskee koko yhteiskuntaa, ja meidän kaikkien tulee olla valmiita kantamaan yhteinen vastuumme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Yhteiskunnallamme ei nyt ole aikaa riitelyyn tai epäröintiin, vaan meidän on toimittava päättäväisesti yhteistyössä maanmiestemme kanssa.

Koronavirus on ajanut maamme sotatilaan tätä näkymätöntä vihollista vastaan, ja on jokaisen suomalaisen tehtävä tehdä parhaansa maansa hyväksi. Tavallisen kansalaisen tehtäväksi jää viranomaisten ohjeiden noudattaminen, käsihygieniasta huolehtiminen ja mahdollisuuksien mukaan yhteisönsä yrittäjien sekä asukkaiden auttaminen. Päättäjien paikka on nyt johtaa, ja pitää huolta siitä, että jokaisen suomalaisen perusoikeus elämään ja terveyteen toteutuu tasapuolisesti ja yhtäläisesti.