Perussuomalaisilla keulii – ja kovaa

Sananvapaus on toimivassa demokratiassa elintärkeää. Olemme kuitenkin myös yhteisesti päättäneet, että tietyt ilmaisut eivät kuulu sen piiriin. Esimerkiksi tulipalon huutaminen täynnä olevassa elokuvateatterissa ei ole perustuslain määrittämää sananvapautta, sillä tarpeettoman hälytyksen tekeminen vaarantaa yksilöiden terveyden ja yhteisen turvallisuutemme.

Ilmaisun- ja sananvapauden rajoista on puhuttu tällä viikolla paljon Trumpin Twitter-tilin jäädyttämisen myötä. Poiston taustalla vaikuttava syy oli yhtä paljon väkivaltaan yllyttäminen kuin demokratiankin halventaminen. Trumpin jatkuvat väitteet vilpillisistä vaaleista murensivat hiljalleen kansanvallan perustaa ja saivat monet amerikkalaiset perusteettomasti uskomaan, että vaalit olisi heiltä varastettu. Turhautuneet republikaanikannattajat päätyivät lopulta yrittämään vallankaappausta Yhdysvaltain kongressissa, ja koko tapahtumaketjun seurauksena viisi ihmistä menetti henkensä.

Vaikka tilanteen toivoisi täällä Suomessa olevan parempi, ei meidänkään demokratiamme ole immuuni äärioikealta tuleville hyökkäyksille. Viimeisen seitsemän päivän aikana suurimman oppositiopuolueemme eli perussuomalaisten jäsenet ovat väittäneet, että kuntavaalit tulevat olemaan vilpilliset. Tämän lisäksi he ovat vaatineet listojen koostamista, joissa nimettäisiin kaikki ”perussuomalaisten vastaiseen politikointiin” syyllistyneet henkilöt.

Vaalivilppiväitteet nousivat esiin erään kansanedustajaehdokkaanakin olleen perussuomalaisen blogikirjoituksessa, jossa hän vaatii poliittisesti oikeamielisistä kansalaisista koostuvaa joukkoa vaalipaikkojen tarkkailijoiksi.  Tilastokeskuksen rikostilastojen mukaan Suomessa ei 2010-luvulla ole ollut yhtään vaalivilppitapausta, ja tämä ”yritys vaaliturvallisuuden parantamiseksi” vaikuttaakin vain huonosti peitellyltä tavalta murentaa suomalaisten uskoa vaalijärjestelmämme toimivuuteen.

Muutama päivä myöhemmin perussuomalaiset nuoret käynnistivät kampanjan perussuomalaisvastaisten opettajien löytämiseksi kouluistamme. Sekä OAJ että Opetushallitus ovat tuominneet perussuomalaisten nuorten maalituskampanjan ja korostaneet, kuinka opettajat toimivat opetussuunnitelman ja eettisten periaatteiden ohjaamina.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä päätti Facebookissa tekemässään postauksessa viedä asian askelta pidemmälle ja vaatia kaikkien ei-poliittisissa yhteyksissä perussuomalaisia kritisoineiden ilmiantamista. Postauksessaan hän halusi muun muassa tietää ”mitä, missä ja miten” kritiikki on esitetty, jotta tieto voitaisiin lisätä mitä ilmeisimmin tietosuojalain vastaiseen listaan.

Yhdysvaltojen esimerkki on osoittanut, että demokratian halventamisella on seurauksensa. Kun joku kiistää vaalien tuloksen jo etukäteen tai kerää listoja poliittisista vastustajistaan, polarisoi hän samalla yhteiskuntaa vaarallisen pitkälle. Loppiaisen tapahtumat Yhdysvalloissa ovat hyvä esimerkki siitä, mitä pahimmillaan voi tapahtua, kun argumentoivan poliittisen keskustelun korvaa demokratian vastainen kahtiajaon retoriikka.

Onko Suomi Yhdysvaltojen tiellä?

Vain hetki sitten saimme kokea, kuinka Donald Trumpin provosoimat joukot valtasivat Yhdysvaltain kongressitalon. Tilanne oli monella tapaa poikkeuksellinen, sillä sama oli toistunut viimeksi vuonna 1814, jolloin Iso-Britannian joukot olivat vallanneet Yhdysvaltojen pääkaupungin. Välikohtauksen seurauksena neljä ihmistä menetti henkensä ja kongressitaloon sijoitettiin mellakoitsijoiden toimesta kaksi pommia. Eilinen epäonnistunut vallankaappausyritys osoitti, kuinka vakavat seuraamukset äärioikeistolaisten agitaattorien provosoinnilla pahimmillaan on.

Hyökkäys demokratiaamme kohtaan täällä Suomessakin on ollut toistuva. Monet niistä poliittisista liikkeistä ja suoranaisista salaliittoteorioista, jotka provosoivat ihmiset yrittämään vallankaappausta Yhdysvalloissa, ovat myös vahvasti läsnä täällä kotosuomessa. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että osa yhden suurimman puolueemme eli perussuomalaisten aktiiveista, kansanedustajista ja johtohahmoista ovat toistuvasti osoittaneet tukensa näille aatteille. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa kieltäytynyt tuomitsemasta Yhdysvaltojen vallankaappausyritystä ja pikemminkin osoittaa ymmärrystä kongressitalon valtaajille.  

Ehdotin tällä viikolla, että kuntavaaliemme äänestystilanteen pitäisi olla koronaturvallinen, mutta minut kohtasi joukko äärioikeistolaisia fanaatikkoja, jotka olivat selkeästi lainanneet argumenttinsa Trumpin pelikirjasta. Sain muun muassa kuulla, kuinka olin juutalainen agentti ja uuden maailmanjärjestyksen orja. Tällaiset harhaluulot ovat vaarallisia ja johtavat ihmiset pahimmillaan väkivaltaan.

Viimeisen valtuustokauden aikana olen itse saanut kokea useamman uhkauksen, jotka ovat kohdistuneet perheeni turvallisuuteen, ja se on mielestäni osoitus siitä, miten väkivallan retoriikka on juurtunut myös Suomeen. Demokraattinen edustusjärjestelmämme on pulassa ja samalla Yhdysvaltojen viitoittamalla tiellä, jos emme puutu välittömästi radikalisoituneiden ryhmien toimintaan.

Tiedän sydämessäni, että kotimaamme Suomi on tätä parempi. Meillä ei ole mitään syytä toistaa 1920-luvun virheitä, jolloin Lapuan liikkeeseen kuuluneet muiluttajat terrorisoivat poliittisia vastustajiaan heidät hiljentääkseen. Näin sata vuotta tapahtuneen jälkeen voimme nousta kaiken tämän yläpuolelle ja yksimielisesti tuomita väkivallanteon ja valita fasismin sijaan rakentavan demokraattisen dialogin.

Kevään kuntavaaleissa pitäisi ottaa käyttöön laajamittainen postiäänestys

Koronatilanne on Suomessa tällä hetkellä huolestuttava, eikä taudin levinneisyys laske nolliin ennen kuin taudin vastainen rokote otetaan laajamittaisesti käyttöön. Huolimatta lupaavista uutisista rokoterintamalta on epäselvää, milloin riittävän suuri osa suomalaisista saadaan rokotettua koronavirusta vastaan laumaimmuniteetin synnyttämiseksi. Koronavirus leviää todennäköisesti vielä ensi keväänä, mikä tekee silloin järjestettävistä kuntavaaleista erityisen vaaran paikan. 

Äänestystilaisuudet järjestetään usein ahtaissa tiloissa, joissa vaalityöntekijät viettävät ennakkoäänestyksen yhteydessä ja varsinaisena vaalipäivänä kymmeniä tunteja. Itse äänestystilanteessa ihmiskontaktien määrä on suuri, kun äänestäjän henkilöllisyys varmennetaan ja lipuke leimataan ennen vaaliuurnaan pudottamista. Yhdessä vaalihuoneistossa käy päivän aikana tuhansia ihmisiä, ja vaikka vaalitilaisuuden yhteydessä suositeltaisiinkin maskien käyttöä, on selvää, ettei kaikkia äänestäjiä voida niitä pakottaa käyttämään. Kuntavaalien yhteydessä siis on aito riski koronan leviämistilanteille. 

Vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä otettiin käyttöön postiäänestys, jonka nojalla ulkomailla pysyvästi asuvat voivat äänestää kirjeitse. Koronan leviämisen ehkäisemiseksi kirjeäänestäminen pitäisi nyt tuoda kaikkien suomalaisten käyttöön. Postiäänestäminen suojelisi riskiryhmiin kuuluvia suomalaisia, joille äänestäminen nykymuodossaan ei olisi koronan leviämistilanteessa turvallista. Samalla sen laajamittainen käyttöönotto hillitsisi väkimäärää äänestyspaikoilla tehden äänestystilanteesta turvallisemmin vaalityöntekijöille ja niille äänestäjille, jotka äänestävät mieluummin paikan päällä.  

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on myös perinteisesti ollut muihin vaaleihin verrattuna huono. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että postiäänestyksen sallimisella on merkittävä positiivinen vaikutus äänestysaktiivisuuteen. Kirjeäänestämisen pilotoiminen kevään kunnallisvaaleissa voisi siis johtaa tautiturvallisuuden paranemisen lisäksi demokratiamme edustavuuden vahvistumiseen.  

Näin kuukausia ennen kevään vaaleja on mahdotonta sanoa, miten tautitilanne kehittyy. Äänestäminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä oikeuksista demokratiassa, eikä mikään erityistilanne saisi rajoittaa sen toteutumista. Valtion pitäisi nyt varautua kevään osalta pahimpaan ja varmistaa laajamittaisen postiäänestyksen avulla, että vaalit ovat koronankin keskellä yhtä saavutettavia ja turvallisia kuin ennenkin. 

Luodaan yhdessä kuntalaisten Kirkkonummi

Todellisen muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa. Kun mikä tahansa yhteisö on vuosikymmeniä seurannut toiminnassaan samoja nuotteja, ovat talon tavat juurtuneet syvälle sen peruskiveen, jolloin niiden kaivaminen esiin puuta ravistelematta ei ole helppoa. Joskus, yhteisen hyvän nimissä, meidän on kuitenkin oltava valmiita uudistumaan ja irtautumaan niistä lahoista rakenteista, jotka pahimmillaan uhkaavat mädättää koko puun.

Viime aikoina Kirkkonummella on keskusteltu avoimuudesta – ja hyvä näin. Demokratiassa ilmaisun- ja sananvapaus takaavat, että meillä jokaisella on ääni yhteisessä ihmisajatuksiemme kuorossa. Jos kuitenkin yritämme hiljentää yhdenkin ajattelijan, vaarannamme samalla sen avoimen ajatuksenvaihdon perustan, jolle keskusteleva demokratiamme perustuu. Samalla varmistamme, että ne ulkopuolisen näkövinkkelistä selkeästi tarpeelliset uudistukset eivät toteudu, kun heidän ajatuksiensa liekki sammutetaan jo ennakoivasti.

Totuus on, että jokaista komeroa on hyvä tuulettaa säännöllisesti. Jos annamme periksi avoimuuden vastakohdalle tunkkaisuudelle, voimme samalla sanoa hyvästi muutokselle ja katsoa, kuinka edistyksen pyörät lakkaavat vuosien saatossa pyörimästä. Tämä on pohjimmiltaan inhimillistä, sillä kuka tahansa, joka tekee samaa työtä vuosikymmeniä, eikä pidä korviaan auki muutoksen tuulille, kangistuu väkisinkin kaavoihinsa.

Meidän yhteinen kuntamme on muuttunut valtavasti viimeisen vuoden, vuosikymmenen ja vuosisadan aikana. Tänä aikana yksi asia on kuitenkin pysynyt muuttumattomana: jokaisella kirkkonummelaisella on ollut yksi yhtä arvokas ääni. Jokaisella kuntalaisellamme on jotain sanottavaa, jos vain annamme heidän puhua.

Olen viimeisen vuoden aikana keskustellut satojen kirkkonummelaisten kanssa. Toiset heistä ovat olleet huolissaan vanhusten palveluista, kun taas osaa kiinnostaa opetustoimen palveluiden kohtalo. Heillä jokaisella on ollut jotain arvokasta sanottavaa, ja siksi tunnen oloni niin etuoikeutetuksi, kun olen saanut puhua heidän kanssaan. Tiedän sydämessäni, että tulevaisuuden Kirkkonummi on parempi paikka, jos vain luomme yhdessä avoimen kunnan, jossa jokainen kuntalainen voi tuntea äänensä tulleen kuulluksi.

Kuljetetaanko vammaisia kohta pitsataksissa?

Länsi-Uudenmaan erityisryhmien taksikyytien kulkukeskusta on yritetty painostaa Kirkkonummelle pian jo kaksi vuotta. Monille vammaiselle ja vanhukselle tämä on tarkoittanut valtavaa huolta siitä, voidaanko heille toteuttaa vammais- ja sosiaalihuoltolain mukaisia taksikyytejä enää tulevaisuudessa yhtä laadukkaasti kuin ennen. Kulkukeskuksen takapiruna on häärinyt koko sen suunnitteluajan Espoo, joka on luonut mallista itselleen mahdollisimman edullisen.

Tähän mennessä kulkukeskusta on markkinoitu yhdeksälle eri Länsi-Uudenmaan kunnalle yhteisvastuuseen perustuvan osakasmaksun perusteella. Osakasmaksun suuruus määräytyy kunnan prosentuaalisen osuuden mukaan, mikä on Kirkkonummen tapauksessa tällä hetkellä noin 12%. Käytännössä tämä johtaa tilanteeseen, jossa kirkkonummelaiset päätyvät maksamaan espoolaisten kyytejä, sillä valtaosa kulkukeskuksen ajoista tapahtuu siellä. Siirtyminen kulkukeskukseen aiheuttaa Kirkkonummelle noin miljoonan euron lisäkustannukset vammais- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin taksikyyteihin verrattuna nykytilanteeseen.

Kulkukeskus on jo nyt kohdannut merkittävää vastustusta viranomaisten taholta matkojen kuljetusreitteihin liittyen. Tähän mennessä Espoo on maksanut erityisryhmien kuljettajille matkaperusteisen taksan lyhimmän linnuntietä kulkevan reitin mukaan riippumatta siitä, onko reitillä edes kunnollista tietä tai vaatiiko vammaisen kunto toisen kulkureitin valintaa. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut tämän käytännön vammaislain vastaiseksi, mutta Espoo-vetoinen kulkukeskus suunnittelee silti tulevaisuudessa maksavansa taksikuljettajien taksat tämän periaatteen mukaan.

Vaikeavammaisten asema kulkukeskuksen asiakkaina on myös hyvin ongelmallinen, sillä sen piirissä ei makseta avustuslisää taksikuskeille entiseen tapaan. Tämä muutos tekee esteettömien invataksien ajamisesta kannattamatonta ja pakottaa niiden kuskit henkilöauton rattiin. Sähköpyörätuolia tai muuta liikuntarajoitteisen apuvälinettä ei kuitenkaan saa mahtumaan esimerkiksi mersutaksin peräkonttiin, jolloin monet vaikeasti vammaiset jäävät täysin kulkukeskuksen palveluiden ulkopuolelle.

Kaiken huipuksi kulkukeskukseen valittujen palveluja tuottavien yrityksien lista osoittaa viimeistään, kuinka leväperäisesti koko uudistus on suunniteltu. Kuljetussopimuksia on tähän mennessä tehty esimerkiksi leipomo-, lahjatavara- ja ravintola-alan toimijoiden kanssa, joilla ei ole mitään kokemusta taksipalveluiden, saati erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden kohtaamisesta. Aikaisemmin sotekyytejä ajaneilta kuljettajilta on vaadittu aiheeseen sopiva koulutus, mutta kun tästä vaatimuksesta luovutaan, on kyseenalaista, miten uusi yrittäjä osaa kohdata esimerkiksi vaikeasta autismista tai neliraajahalvauksesta kärsivän asiakkaan.

Uusien toimijoiden listaa tutkiessa on myös pelottavaa ajatella, miten kaikki tämä pelaa yhteen kulkukeskuksen aikaisemmissa vaiheissa ehdotetun taksirahdin konseptin kanssa. Kulkukeskuksen eri kehitysvaiheissa on toistuvasti ehdotettu, että erityisryhmien kyytien välissä tai jopa aikana ruvettaisiin kuljettamaan esimerkiksi postipaketteja paikasta toiseen. Lieneekö sitten tarkoituksena kuljettaa tulevaisuudessa vakavasti vammaista ihmistä samalla, kun pitsataksina toimiva auto toimittaa reitin varrella oleville oville heidän tilaamansa lämpimät ja juustoiset taikinakiekot.

Koko Espoon ehdottama kulkukeskus on täynnä epäkohtia sekä kustannuksellisesta, laillisesta ja ihmisoikeudellisesta näkövinkkelistä arvioituna. Monet kulkukeskuksen valuviat olisi ratkaistu ottamalla vammaiset mukaan suunnitteluun heti alusta alkaen, mutta nyt uudistus sanellaan ylhäältä päin välittämättä siitä, kuinka älytön tai toteuttamiskelpoinen se on. Kulkukeskus on parhaimmillaan farssi ja pahimmillaan tuntuu tekevän pilaa vammaisten oikeuksista. On selvää, että se on kokonaisuutena mahdoton, ja toivomme todella, että kuntamme virkamiehet ja luottamushenkilöt ymmärtävät tämän hyvin yksinkertaisen tosiasian.

Asia käsitellään Kirkkonummen perusturvalautakunnan kokouksessa ensi torstaina 10.12. Ole yhteydessä lautakunnan jäseniin, niin saamme torpattua tämän älyttömän uudistuksen yhdessä.

Hannele ’Hantta’ Rauhanen                                                                        

Valtakunnallinen vammaisaktivisti

Markus Myllyniemi

Kunnanvaltuutettu (vihr.)

Pelastetaan laadukas vanhustenhoito Kirkkonummella

Tehdään Kirkkonummella rohkea ratkaisu, ja vanhusten hoivan ulkoistamisen sijaan rakennetaan kuntaamme maailmanluokan vanhuskampus, jossa huomioidaan seniorit, muistisairaat ja kehitysvammaiset ja varmistetaan samalle oikeudenmukainen sekä laadukas palvelu kaikille.

Kiitos Hannele ’Hantta’ Rauhaselle alkuperäisestä konseptista!

Kuntiin tarvitaan lisää nuoria luottamushenkilöitä

Kirkkonummen vihreiden kaksi nuorta kuntavaaliehdokasta Anja Presnukhina ja Markus Myllyniemi haluavat korostaa, miten tärkeää nuorten on osallistua paikalliseen päätöksentekoon äänestämällä ja asettumalla ehdolle tulevissa vuoden 2021 kuntavaaleissa. Presnukhina ja Myllyniemi vetoavat myös kaikkiin kirkkonummelaisiin, että he äänestäisivät nuorta ehdokasta 2021 kuntavaaleissa. 

Nuoret ovat olleet tähän mennessä Kirkkonummen kunnanvaltuustossa erityisen aliedustettuna. 51-paikkaisessa kunnanvaltuustossa on edellisellä kaudella ollut vain kaksi alle 30-vuotiasta valtuutettua, vaikka Kuntaliiton mukaan alle 30-vuotiaiden väestöryhmä kattaa yli neljänneksen koko kunnan asukkaista.

Monelle nuorelle kuntapolitiikka on politiikan eri aloista kaikkein tuntemattomin siitä huolimatta, että siellä tehtävät päätökset näkyvät eniten ihmisten tavallisessa elämässä. ”Kuntapolitiikassa tehdään kaikki nuoria koskevat tärkeät päätökset. Esimerkiksi päätökset nuorten usein käyttämien lähiliikuntapaikkojen, skeittipuistojen ja urheiluhallien osalta tehdään kunnanvaltuustossa ja sen alaisissa lautakunnissa sekä jaostoissa”, toteaa Anja Presnukhina, 18-vuotias Helsingin yliopiston opiskelija ja edellisen kauden nuorisovaltuutettu. 

Valtuustossa sekä muissa luottamustehtävissä nuorilla on myös paljon näkemystä kuntansa asioista laajemmin, ja he voivat hyvin ajaa kaikkien kuntalaisten – eikä pelkästään nuorten – asiaa. Kuntavaaliehdokas Anja Presnukhina huomauttaa, että nuoret ovat eläneet kotipaikkakunnallaan koko elämänsä tai pitkän aikaa, ja tuntevat sen yhtä hyvin kuin omat taskunsa:  ”Monet meistä ovat sydämessämme kirkkonummelaisia, ja tiedämme hyvin, mitä kehityskohteita kuntamme koulutus- ja terveyspalveluissa olisi.”

Vastuu nuorten aktiivisuuden lisäämisestä ei kuitenkaan voi vihreiden nuorten mukaan olla pelkästään nuorten omilla harteilla. ”Huolimatta kovasta työstämme nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi niiden vahvistaminen tuntuu olevan monelle vaikeaa. Teimme vihreän valtuustoryhmän kanssa valtuustoaloitteen nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta, ja se torpattiin kunnanvaltuustossa kovasanaisesti. Tässä olisi selkeästi parannettavaa tulevaisuudessa”, muistuttaa kunnanvaltuutettu Markus Myllyniemi ja jatkaa: ”Meillä nuorilla on paljon sanottavaa ja olisi korkea aika, että saisimme äänemme paremmin kuuluviin kuntatasolla Suomessa.”

Volskodin toiminnot tulee siirtää Killinmäkeen

Viime viikkoina Kirkkonummella on puhuttanut vanhusten ympärivuorokautista hoivapalvelua tarjoavan Volskodin asukkaiden ja henkilökunnan kohtalo. Volskodin juuret ulottuvat yli vuosisadan päähän, ja yksikkö itsessään on tarjonnut hoivaa ikääntyneille ja apua tarvitseville vanhuksillemme jo vuosikymmenien ajan. Itse Volskodin kiinteistö on kulkenut mukana suuren osan tästä satavuotisesta taipaleesta, ja se on valitettavasti tullut nyt tiensä päähän.

Aluehallintovirasto on antanut Kirkkonummen kunnalle vuoteen 2024 asti aikaa jatkaa Volskodin toimintaa ja siirtää sen tiloissa asuvat vanhukset muihin palveleviin yksiköihin. Kuntamme palvelutuotannon jaosto päätti kokouksessaan 6.3.2019 esittää perusturvalautakunnalle ja kunnanhallitukselle, että tutkimustuloksen perusteella tarveselvitystä ei käynnistetä Volskodin osalta. Lähtökohtana siis on, että meillä on uudet asetusten mukaiset palvelut käytössä vuoteen 2024 mennessä. Volskodin käyttöiäksi arvioitiin silloin 5 vuotta. Palvelutuotannon lautakunta käsitteli Killinmäen käyttöönotosta tehtyä hankesuunnitelmaa kokouksessaan 23.09.2020 eli pari kuukautta sitten.

Hankesuunnitelmassa huomioitiin silloin toteutettavaksi tilat Killinmäkeen nykyiselle Volskodin toiminnoille, työllistämisyksikkö Toimarille sekä ikäihmisten päivätoimintaan. Volskotia koskien toiminnan siirtyessä Killinmäkeen saataisiin hoitopaikkojen määrä nostettua ainakin 40 paikasta 44 paikkaan ja jopa 52 paikkaan, jos osa asiakkaista sijoitetaan kahden hengen huoneisiin.

Volskodin toiminnan siirtäminen Killinmäkeen vaatii kuitenkin huomattavan investoinnin alueen rakennuksiin, ja tämän vaihtoehdoksi eräät tahot ovat ehdottaneet vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksityistämistä Kirkkonummella. Kysymys tällä hetkellä kuuluukin, saavatko nykyisin julkisen palveluiden piirissä olevat ikäihmiset jatkaa kunnan palveluiden piirissä vai hajautetaanko heidät eri yksityisen sektorin ylläpitämiin vanhustenkoteihin ympäri Kirkkonummea.

Aloite Volskodin tarjoaman palvelun yksityistämisestä on tullut pääasiassa yhdeltä yksityiseltä palveluntuottajalta, jolla on ollut haasteita saada tehostetun palveluasumisen yksikköönsä asukkaita. Voimme vain ihmetellä, mistä tämä johtuu. Voisiko syynä olla esimerkiksi juuri tämän hoivayksikön henkilökunnan vähyys ja siitä johtuvat ongelmat palvelun tuottamisessa, josta uutisoitiin laajamittaisesti viime vuoden puolella. Kaikkien kirkkonummelaisten yksityisten palveluyksiköiden historia ei luonnollisesti ole näin huono, mutta joka tapauksessa tuntuu täysin kohtuuttomalta, että kunta ulkoistaisi sisäisesti tuottamansa palvelun juuri esimerkiksi tällaiselle yksityiselle yritykselle, joka on omien velvollisuuksiensa laiminlyönnin kautta menettänyt suuren osan asukkaistaan.

Volskodin ympärille on myös syntynyt ainutlaatuinen henki ja aktiivinen kannatusyhdistys, joka järjestää asukkaille ohjelmaa ja aktiviteettiä. Henkilökunnalta saamienne tietojen mukaan he viihtyvät Volskodissa erinomaisesti ja ovat ylpeitä työyhteisöstään. Yhteisöllisyys on ollut tämän lisäksi oleellinen osa Volskodin toimintaperiaatteita, ja monet siellä asuvista vanhuksista ovatkin tottuneet toistensa läheisyyteen. On vaikea kuvitella, että kannatusyhdistyksen tai yhteisöllisyyden tila voisi ikinä olla enää samanlainen, jos asukkaat hajautettaisiin pirstaleisesti halki kunnan.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoivapalvelun yksityistämisen sijaan kunnan tulisikin mielestämme jatkaa sen alkuperäisen suunnitelmansa mukaan, ja siirtää Volskodin asukkaat remontoituihin tiloihin Killinmäkeen. Aiemmin esitettyjen kaavailujen mukaan näiden Killinmäen rakennusten käyttöikä olisi ainakin 10-15 vuotta, ja hyvällä huolenpidolla niiden elinkaari voisi olla jopa 25-30 vuotta. Remontoitujen Killinmäen kiinteistöjen tiloissa sekä vanhusten asianmukaisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta voitaisiin pitää huolta samaan aikaan, kun Volskodista tuttu yhteisöllisyyden henki jatkaisi eloaan vielä tulevaisuudessa. 

Jukka Tammi (sdp.) ja Markus Myllyniemi (vihr.)

Kunnanvaltuutetut yli puoluerajojen

Tutkimustieto osoittaa, että talouden kannalta paras koronalääke on epidemian tukahduttaminen ja henkien pelastaminen

Koropandemian kumulatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan, väestöön ja talouteen tulevat kantamaan vuosikymmenien päähän. Koronan iskiessä Eurooppaan tämän vuoden keväällä mediassa ja tiedeyhteisössä käytiin hyvin polarisoitunut keskustelu siitä, miten koronan leviämistä pitäisi parhaiten ehkäistä. Toinen puoli uskoi vakaasti, että paras toimintatapa olisi yhteiskunnan sulkeminen, kun taas vastapuoli piti lockdownien aiheuttamaa taloudellista haittaa liian suurena.

Our World in Datan aggregoimien taloustietojen mukaan on selkeää, että ne maat, jotka ryhtyivät kaikkein proaktiivisimmin toimiin koronaa vastaan, olivat myös niitä, jotka selvisivät taudin ensimmäisestä aallosta kaikkein pienimmin taloudellisin vaurioin. Samaan näkemykseen yhtyy myös valtionvarainministeriön entinen kansliapäällikkö ja nykyinen Helsinki Graduate School of Economicsin työelämäprofessori Martti Hetemäki, jonka mukaan Suomenkin tulisi valita talouden vaurioiden minimoimiseksi tiukin mahdollinen koronalinja.

Toisin kuin keväällä siis väitettiin ihmishenkien pelastamisella ja talouskasvun varjelemisella ei ole ristiriitaa edes lyhyellä tähtäimellä koronakriisin näkökulmasta. Itse asiassa ne maat, jotka ovat ryhtyneet kaikkein aggressiivisimpiin toimiin ja ovat tukahduttaneet koronan maassaan, ovat hyötyneet ratkaisustaan taloudellisesti ja avanneet taloutensa nyt käytännössä täysin. Samaan aikaan nämä maat, kuten esimerkiksi Uusi-Seelanti ja Vietnam, jatkavat kuitenkin laajoja testausohjelmiaan ja reagoivat pieniinkin tartuntaklustereihin välittömästi ja tehokkaasti.

Historiallinen aineisto tukee myös aggressiivista ja tukahduttavaa lähestymistapaa pandemioiden hoidossa. MIT:n ja Yhdysvaltain keskuspankin tänä keväänä tekemät tutkimukset osoittavat, että espanjantaudin vanavedessä juuri niiden yhdysvaltalaisten kaupunkien työllisyys heikkeni eniten, jotka suhtautuivat epidemiologisiin ehkäisytoimiin kaikkein leväperäisemmin. Tutkimuksen ydinlöydös siis oli, että pandemiat aiheuttavat pitkällä aikavälillä taloudellisia shokkeja, kun taas karanteenitoimenpiteet eivät.

Björn Wahlroos tokaisi Talouselämä-lehden haastattelussa tämän vuoden maaliskuussa, että koronaepidemian hoidossa ihmishenget ja talous on pakko asettaa vastakkain. Kuluva vuosi on kuitenkin osoittanut, että näin ei tosiaan tarvitse tehdä. Koronan hoidossa tehokkain tapa on taloudenkin näkökulmasta se, joka valaa uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa ihmisten kulutusluottamusta ja pitää näin talouden pyörät liikkeellä. Nyt jos koskaan koko kansan pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja ymmärtää, että tukahduttava rokote koronaa vastaan kivistää annettaessa, mutta pian sen jälkeen antaa täydellisen suojan tautia vastaan. 

Poikien heikkenevään koulumenestykseen pitää puuttua

Suomea on totuttu pitämään tasa-arvon mallimaana. Olimmehan yksi ensimmäisistä valtioista, joka laajensi äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden koskemaan molempia sukupolvia vuonna 1906. Nykyhallituksen kaudella tasa-arvotyö on ollut myös uraauurtavaa.  

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on nostettu ansiokkaasti esiin erityisesti naisiin, seksuaalivähemmistöihin ja kansainväliseen politiikkaan liittyviä näkökulmia. Tasa-arvo-ohjelmassa on kuitenkin ammottava aukko koulutuksen tasa-arvoisuuden kohdalla erityisesti peruskouluasteella opiskelevien poikien osalta. 

Tilastot kertovat karua tarinaa tyttöjen ja poikien välisistä oppimistuloksien eroista. Kehittyneiden OECD-maiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa arvioiva PISA-tutkimus kuvaa hyvin sukupuolten välisiä taitoeroja. Vuonna 2018 tyttöjen osaaminen oli poikia parempaa sekä lukutaidossa että luonnontieteissä, ja sukupuolten väliset erot olivat näissä aihepiireissä OECD-maiden suurimmat.  

Kaiken kaikkiaan poikien PISA-tulokset ovat pudonneet keskimäärin 50 pistettä tyttöjen alapuolelle, mikä tekee suomalaisten oppilaiden sukupuolidispariteetista lähes kaksi kertaa korkeamman kuin OECD-maissa keskimäärin. Yhteys koulupudokkuuden ja sukupuolen välillä on myös selkeä, ja kaksi kolmasosaa peruskoulun keskeyttäneestä on poikia. 

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa esitetyt toimet kuten oppivelvollisuuden pidentäminen auttavat varmasti sukupuolten välisten osaamiserojen kaventamiseksi. Ohjelmasta puuttuvat kuitenkin täysin positiiviseen diskriminaatioon nojaavat toimenpiteet, jotka kohdistavat avun sitä eniten tarvitseville pojille. Ylimääräisten erityisopetuksen ja oppilashuollon resurssien korvamerkkaaminen vaarassa oleville pojille olisi hyvä ensimmäinen askel varsinkin näin koronan aiheuttaman epävarmuuden jälkimainingeissa.

Olen aina ajatellut, että feministisen intersektionaalisen politiikan tavoite on luoda tasa-arvoinen molemmat sukupuolet yhtäläisesti huomioiva yhteiskunta. Tyttöjen ja poikien koulutuksen epätasa-arvoisuuteen puuttuminen olisi tuhannen taalan paikka meille ravistella pois kaikki intersektionalismin termiin assosioidut stereotypiat ja samalla keskeyttää tämä vaarallinen epäarvoistumisen kierre heti alkuunsa.