Aloite kuntakorruption torjumiseksi Kirkkonummella

Suomi on kansainvälisten arvioiden mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Maassamme on silti merkittävästi korruptiota, joka piiloutuu yhteiskunnan rakenteiden kulisseihin, ja jää sen takia usein poliisin, tuomioistuimien ja median havaitsematta.

Kuntaliiton vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan yli puolet kunnanjohtajista raportoi anonyymissä kyselyssä kohdanneensa eettisiä ongelmatilanteita ja rakenteellista korruptiota kunnassaan. Raportin mukaan yksi kaikkein tärkeimmistä toimista eettisyyden edistämiseksi on yhteisten arvojen määritteleminen ja niistä keskusteleminen sekä tiedottaminen. Viimeisen kattavan Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan eettiset ohjeet henkilökunnalle tai luottamustoimien hoitajille löytyivät vain 15% suomalaisista kunnista.

Oikeusministeriö aloitti vuonna 2019 kampanjan rakenteellisen korruption ja epäeettisyyden torjumiseksi suomalaisissa yrityksissä, yhteisöissä ja viranomaistahoissa. Kampanjan tavoitteena on sitouttaa organisaatiot mukaan korruptionvastaiseen toimintaan, saada heidät huomioimaan korruption riskit sisäisessä valvonnassaan ja kannustaa heitä laatimaan tai päivittämään eettiset ohjeensa. Samalla kampanjaan osallistuvat organisaatiot vakuuttavat, että niiden johto on sitoutunut vastustamaan epäeettistä toimintaa, ja etteivät ne hyväksy minkäänlaista korruptiota työntekijöiltään, luottamushenkilöiltään eikä yhteistyökumppaneiltaan.

Sano ei korruptiolle-kampanjassa ovat tällä hetkellä mukana Uudenmaan kunnista Kerava, järjestötahoista muun muassa Kuntaliitto sekä Suomen yrittäjät ja viranomaistahoista esimerkiksi poliisi sekä Verohallinto. Kampanjaan osallistuvat organisaatiot voi tunnistaa Ei korruptiolle-merkistä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Kirkkonummen kunta ryhtyy toimiin rakenteellisen korruption ennaltaehkäisemiseksi oikeusministeriön Sano ei korruptiolle-kampanjan vaatimalla tavalla ja liittyy mukaan sen yhteistyöverkostoon.

Aloite liikennemelun torjumiseksi Veikkolassa ja Masalassa

Suomen valtioneuvosto on asettanut asumiseen käytettävillä alueilla, että melutaso ei saa ylittää ulkona päivisin 55 dB ja öisin 50 dB ohjearvoa. Sisätiloissa vastaavat enimmäistasot ovat taas päivisin 35 dB ja öisin 30 dB. Desibeliasteikko on logaritminen, joten kolmen desibelin nousu kaksinkertaistaa äänenpaineen ja samalla melun.

Tällä hetkellä nämä melurajat ylittyvät kirkkaasti useissa paikoissa Kirkkonummella, ja esimerkiksi Veikkolassa moottoritien pohjoispuolella Perälänjärven asemakaava-alueella melutasot lähentelevät päivän keskiarvon perusteella jopa 70 dB tasoja. Masalan ja Sundsbergin alueella melua taas tuottaa eniten Rantarata ja 51-kantatie, joiden melualueella asuu useita satoja ihmisiä. Pahimmillaan melutasot nousevat asuinkiinteistöjen alueella 60 desibeliin, ja esimerkiksi Masalan terveyskeskus sijaitsee tällä melualueella.

Melutilanne on erityisen huolestuttava Perälänjärven asuinalueella Veikkolassa, jossa melutaso ylittää päivittäin 70 dB tason.

Aloitteessa kunnanvaltuutettu Myllyniemi vaatii, että Kirkkonummen kunta ryhtyy välittömiin toimiin meluongelman korjaamiseksi Veikkolassa: ”Valtio on jo kunnan kanssaan tekemässään sopimuksessa sitoutunut kustantamaan Turun moottoritien Perälänjärven kohdan melusuojauksen täysimääräisesti, eikä meillä ole varaa odottaa Turun oikoradan hankesuunnitelman valmistumista. Meluaita tarvitaan moottoritien pohjoispuolelle nyt eikä 15 vuoden päästä.”

Valtuustoaloitteessa penätään kunnalta myös toimia Masalan ja Sundsbergin alueiden meluongelmien ratkaisemiseksi yhteistyössä Väyläviraston kanssa tavalla, jonka kustannusvaikutus olisi mahdollisimman pieni. Toiveena olisi myös, että kunta kiinnittäisi tulevaisuudessa enemmän huomiota melusuojauksen tarpeeseen uudisrakentamisen yhteydessä ja kartoittaisi paremmin melun aiheuttamia haittoja jo rakennetuilla asuinalueilla.

Melusaasteeseen perehtynyt valtuutettu Markus Myllyniemi muistuttaa, että liikennemelu voi pahimmillaan vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin: ”Melusaasteen haittavaikutuksia ovat Euroopan ympäristökeskuksen mukaan mm. kohonnut stressitaso sekä riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja jopa heikentyneet lasten kognitiiviset taidot. Kyse ei ole pelkästään vain asuinmukavuudesta, vaan ihmisten terveys voi todellakin olla vaarassa.”

Aloite Veikkolan osallistavan senioritalon perustamisesta

Veikkolaan nousee senioritorni – mutta minkälainen? Projekti herättää veikkolalaisissa kysymyksiä epäluuloa ja ehkä pelkoakin. Miten pitkä on rakennuksen heittämä varjo? Mikä on senioriasuntojen määrä. Kuunnellaanko meitä veikkolalaisia?

Ajatellaan, että rakennuttaja tulee ja rakentaa. Näin ei tarvitse olla. Tilanne voisi näyttää hyvin erilaiseltakin. Veikkolan asukkaat voisivat itse tarttua tuumasta toimeen ja toteuttaa  hankkeen vaihtoehtona sille, että antaisimme rakennusliikkeen tehdä tontille kovan rahan palveluasuntoja,

Idea saattaakin kuulostaa hullulta, ei se olisi täysin ennen kuulumaton tai edes täysin uusi. Päinvastoin Ruotsin ja Suomen monet olemassa olevat esimerkit ovat osoittaneet, miten yhteisöpohjainen ja -lähtöinen rakennustapa voi toimia yritysvetoista paremmin.

Yhteisövetoisen rakentamisen lähtökohta ja malliesimerkki on Helsingin Arabianrantaan toteutettu Loppukiri-asukasyhteisö. Kaikki lähti liikkeelle kolmesta asukkaasta, naisesta, jotka halusivat rakentaa itselleen ja ystävilleen kodin, jossa he voisivat elää mielekästä ja itsenäistä elämää loppuun asti.

Ideansa toteuttamiseksi naiset perustivat yhdistyksen, joka otti yhteyttä kaupunkiin sekä rakennusliikkeisiin. Rakennustöiden alkaessa yhdistyksessä oli jo 300 aktiivista jäsentä, jotka kaikki osallistuivat omalla panoksellaan hankkeen toteuttamiseen. Loppukirin tavoitteena on ollut taata asukkaille kodinomainen asuntoyhteisö, jossa asukas ei laitostu ja jossa toiminta tukee toimintakykyä.

Loppukiri- projektin tuloksena syntyi Arabianrantaan kerrostalo, jossa on mm. yli 50 omistusasuntoa, laajat yhteisölliset tilat, laitoskeittiö ja ruokasali. Lisäksi ja ehkä tärkeimpänä syntyi yhteisöllinen toimintatapa, jossa yhdistyvät naapuriapu sekä arvokas ja mielekäs elämäntapa.

Arabianrannan senioritalon asukkaat ovat jatkaneet yhteisöllistä taivaltaan nyt jo yli 10 vuotta. Kansalliset ja kansainväliset ryhmät ovat tuttuja Loppukirin asiakkaiden arjessa. Mallia ihaillaan ja sen mahdollisuudesta haikaillaan. Uusi senioritalo, Aikalisä on noussut Jätkäsaareen.

Miksi siis emme näyttäisi taas kerran, mihin tämä gallialaiskylä pystyy. Etsikäämme malli, jolla kirkkonummelaisille senioreille turvataan arvokas ja osallisuutta vahvistava vanhuus.

Suomen sisällissodan muistoaloite

Suomen sisällissodasta tulee tämän vuoden tammikuussa kuluneeksi 100 vuotta. Tuon sodan aikana syntyneet jakolinjat erottavat kuitenkin edelleen yhteiskuntaamme, eikä tapahtuman yhteinen muistaminen ole vielä nykyaikanakaan helppoa. Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme kunnalta toimia sisällissodan yhteisen muistomerkin rakentamiseksi Kirkkonummelle, jossa sodan molemman osapuolin uhreja muistettaisiin sekä kunnioitettaisiin.

Keskeiselle paikalle sijoitettu moderni muistomerkki sitoisi yhteen vuoden 1918 traagiset tapahtumat. Se kuvaisi samalla sodan aiheuttamaa molempien osapuolien, Kirkkonummen kaikkien kuntalaisten ja myös kaikkien suomalaisten kokemaa kärsimystä ja olisi voimakas yhtenäisyyden tunnustus.

Sisällissodan muisto voidaan parantaa vain kokoontumalla yhteen ja muistamalla Kirkkonummen useita ihmiskohtaloita vaatineita tapahtumia.

Maksuttomat opiskeluvälineet toisen asteen opiskelijoille

Toisen asteen opinnot ovat merkittävä kuluerä monelle kirkkonummelaiselle perheelle. Koulutukseen liittyvät kulut muodostuvat oppikirjoista, oppimateriaaleista, työvälineistä- ja tarvikkeista. Lukio- ja ammattikoulutuksen kulut ovat kalliit, ja voivat tutkinnosta sekä koulutusohjelmasta riippuen nousta useisiin tuhansiin euroihin. Keskimäärin esimerkiksi lukiotutkinto maksaa opiskelijalle noin 2600 euroa.

Opetushallituksen arvioiden mukaan noin 36% toisen asteen koulutuksen piirissä olevien opiskelijoiden perheistä kärsii talousvaikeuksista. Erityisesti näille perheille lapsen kouluttaminen toisen asteen koulutusohjelmissa on suuri taloudellinen ponnistus. Maksuttomat opiskelun välineet ovat tärkeä panostus syrjäytymisen ehkäisyssä erityisesti niille perheille ja opiskelijoille, jotka joutuvat laskemaan toimeentulonsa riittävyyttä. Menettely myös ehkäisee opintojen keskeyttämistä taloudellisista syistä.

Opetuksessa käytettävät kirjat vaihtuvat nopeaan tahtiin opettajasta, kurssista ja oppilaitoksesta riippuen, ja näin kirjojen ostaminen käytettynä ei usein ole mahdollista. Ammattikoulutuksessa käytettyjen oppikirjojen hankkiminen on käytännössä mahdotonta. Oppilaitosten kirjastot eivät myöskään voi hankkia suuria määriä oppikirjoja niukkojen resurssiensa takia, ja näin opiskelijat ovat lähes pakotettuja hankkimaan usein 50 tai 60 euron hintaiset oppikirjansa uutena kirjakaupasta.

Kunnalla olisi kuitenkin huomattavasti vahvempi neuvotteluasema kustantajien kanssa kilpailutuksen kautta, jonka takia he pystyisivät hankkimaan oppilaitosten tarvitsemat oppimateriaalit merkittävästi halvempaan hintaan. Kirjojen käytössä voitaisiin samalla edellyttää ainakin oppilaitoskohtaista yhtenevyyttä, mikä lisää hankittavien erien suuruutta ja laskisi näin oppikirjojen hintaa. Kunta voisi myös selvittää, miten oppikirjojen ja opiskeluvälineiden kierrätys on tarkoituksenmukaista järjestää ja näin laskea omia kustannuksiaan.

Opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi Kirkkonummen tulee varata kunnan talousarviossa varat opetuksessa edellytettyjen oppikirjojen ja muiden opiskelun välineiden hankintaan kirkkonummelaisille lukion ja ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille. Kirkkonummi tekee näin opiskelun nuorille opiskelijoille aidosti maksuttomaksi.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kirkkonummen kunta ottaa käyttöön vuoden 2020 talousarviosta alkaen määrärahan lukion ja ammatillisen perustutkinnon Kirkkonummen ja kuntayhtymien oppilaitosten opiskelijoille opiskelussa vaadituista oppikirjoista, muusta oppimateriaalista sekä työvälineistä ja -tarvikkeista koituvien kustannusten kattamiseksi.