Veikkolan osallistava senioritalo

Veikkolaan nousee senioritorni – mutta minkälainen? Projekti herättää veikkolalaisissa kysymyksiä epäluuloa ja ehkä pelkoakin. Miten pitkä on rakennuksen heittämä varjo? Mikä on senioriasuntojen määrä. Kuunnellaanko meitä veikkolalaisia?

Ajatellaan, että rakennuttaja tulee ja rakentaa. Näin ei tarvitse olla. Tilanne voisi näyttää hyvin erilaiseltakin. Veikkolan asukkaat voisivat itse tarttua tuumasta toimeen ja toteuttaa  hankkeen vaihtoehtona sille, että antaisimme rakennusliikkeen tehdä tontille kovan rahan palveluasuntoja,

Idea saattaakin kuulostaa hullulta, ei se olisi täysin ennen kuulumaton tai edes täysin uusi. Päinvastoin Ruotsin ja Suomen monet olemassa olevat esimerkit ovat osoittaneet, miten yhteisöpohjainen ja -lähtöinen rakennustapa voi toimia yritysvetoista paremmin.

Yhteisövetoisen rakentamisen lähtökohta ja malliesimerkki on Helsingin Arabianrantaan toteutettu Loppukiri-asukasyhteisö. Kaikki lähti liikkeelle kolmesta asukkaasta, naisesta, jotka halusivat rakentaa itselleen ja ystävilleen kodin, jossa he voisivat elää mielekästä ja itsenäistä elämää loppuun asti.

Ideansa toteuttamiseksi naiset perustivat yhdistyksen, joka otti yhteyttä kaupunkiin sekä rakennusliikkeisiin. Rakennustöiden alkaessa yhdistyksessä oli jo 300 aktiivista jäsentä, jotka kaikki osallistuivat omalla panoksellaan hankkeen toteuttamiseen. Loppukirin tavoitteena on ollut taata asukkaille kodinomainen asuntoyhteisö, jossa asukas ei laitostu ja jossa toiminta tukee toimintakykyä.

Loppukiri- projektin tuloksena syntyi Arabianrantaan kerrostalo, jossa on mm. yli 50 omistusasuntoa, laajat yhteisölliset tilat, laitoskeittiö ja ruokasali. Lisäksi ja ehkä tärkeimpänä syntyi yhteisöllinen toimintatapa, jossa yhdistyvät naapuriapu sekä arvokas ja mielekäs elämäntapa.

Arabianrannan senioritalon asukkaat ovat jatkaneet yhteisöllistä taivaltaan nyt jo yli 10 vuotta. Kansalliset ja kansainväliset ryhmät ovat tuttuja Loppukirin asiakkaiden arjessa. Mallia ihaillaan ja sen mahdollisuudesta haikaillaan. Uusi senioritalo, Aikalisä on noussut Jätkäsaareen.

Miksi siis emme näyttäisi taas kerran, mihin tämä gallialaiskylä pystyy. Etsikäämme malli, jolla kirkkonummelaisille senioreille turvataan arvokas ja osallisuutta vahvistava vanhuus.

Suomen sisällissodan muistoaloite

Suomen sisällissodasta tulee tämän vuoden tammikuussa kuluneeksi 100 vuotta. Tuon sodan aikana syntyneet jakolinjat erottavat kuitenkin edelleen yhteiskuntaamme, eikä tapahtuman yhteinen muistaminen ole vielä nykyaikanakaan helppoa. Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme kunnalta toimia sisällissodan yhteisen muistomerkin rakentamiseksi Kirkkonummelle, jossa sodan molemman osapuolin uhreja muistettaisiin sekä kunnioitettaisiin.

Keskeiselle paikalle sijoitettu moderni muistomerkki sitoisi yhteen vuoden 1918 traagiset tapahtumat. Se kuvaisi samalla sodan aiheuttamaa molempien osapuolien, Kirkkonummen kaikkien kuntalaisten ja myös kaikkien suomalaisten kokemaa kärsimystä ja olisi voimakas yhtenäisyyden tunnustus.

Sisällissodan muisto voidaan parantaa vain kokoontumalla yhteen ja muistamalla Kirkkonummen useita ihmiskohtaloita vaatineita tapahtumia.

Maksuttomat opiskeluvälineet toisen asteen opiskelijoille

Toisen asteen opinnot ovat merkittävä kuluerä monelle kirkkonummelaiselle perheelle. Koulutukseen liittyvät kulut muodostuvat oppikirjoista, oppimateriaaleista, työvälineistä- ja tarvikkeista. Lukio- ja ammattikoulutuksen kulut ovat kalliit, ja voivat tutkinnosta sekä koulutusohjelmasta riippuen nousta useisiin tuhansiin euroihin. Keskimäärin esimerkiksi lukiotutkinto maksaa opiskelijalle noin 2600 euroa.

Opetushallituksen arvioiden mukaan noin 36% toisen asteen koulutuksen piirissä olevien opiskelijoiden perheistä kärsii talousvaikeuksista. Erityisesti näille perheille lapsen kouluttaminen toisen asteen koulutusohjelmissa on suuri taloudellinen ponnistus. Maksuttomat opiskelun välineet ovat tärkeä panostus syrjäytymisen ehkäisyssä erityisesti niille perheille ja opiskelijoille, jotka joutuvat laskemaan toimeentulonsa riittävyyttä. Menettely myös ehkäisee opintojen keskeyttämistä taloudellisista syistä.

Opetuksessa käytettävät kirjat vaihtuvat nopeaan tahtiin opettajasta, kurssista ja oppilaitoksesta riippuen, ja näin kirjojen ostaminen käytettynä ei usein ole mahdollista. Ammattikoulutuksessa käytettyjen oppikirjojen hankkiminen on käytännössä mahdotonta. Oppilaitosten kirjastot eivät myöskään voi hankkia suuria määriä oppikirjoja niukkojen resurssiensa takia, ja näin opiskelijat ovat lähes pakotettuja hankkimaan usein 50 tai 60 euron hintaiset oppikirjansa uutena kirjakaupasta.

Kunnalla olisi kuitenkin huomattavasti vahvempi neuvotteluasema kustantajien kanssa kilpailutuksen kautta, jonka takia he pystyisivät hankkimaan oppilaitosten tarvitsemat oppimateriaalit merkittävästi halvempaan hintaan. Kirjojen käytössä voitaisiin samalla edellyttää ainakin oppilaitoskohtaista yhtenevyyttä, mikä lisää hankittavien erien suuruutta ja laskisi näin oppikirjojen hintaa. Kunta voisi myös selvittää, miten oppikirjojen ja opiskeluvälineiden kierrätys on tarkoituksenmukaista järjestää ja näin laskea omia kustannuksiaan.

Opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi Kirkkonummen tulee varata kunnan talousarviossa varat opetuksessa edellytettyjen oppikirjojen ja muiden opiskelun välineiden hankintaan kirkkonummelaisille lukion ja ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille. Kirkkonummi tekee näin opiskelun nuorille opiskelijoille aidosti maksuttomaksi.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kirkkonummen kunta ottaa käyttöön vuoden 2020 talousarviosta alkaen määrärahan lukion ja ammatillisen perustutkinnon Kirkkonummen ja kuntayhtymien oppilaitosten opiskelijoille opiskelussa vaadituista oppikirjoista, muusta oppimateriaalista sekä työvälineistä ja -tarvikkeista koituvien kustannusten kattamiseksi.

Valtuustoaloite Veikkolan meluaidan rakentamiseksi osakokonaisuuksittain

Meluaita toteutuu osakokonaisuuksittain alkaen vuoden 2019 keväällä.

Moottoritien melusaastetta on Veikkolassa kärsitty jo vuodesta 1967 lähtien, kun ns. Tarvontie eli Turun moottoritie jatkettiin aina Lohjalle asti. Sitä seuranneina vuosikymmeninä liikennemäärät moottoritiellä ovat kasvaneet merkittävästi, ja vuonna 2017 Veikkolan ohittaa Liikenneviraston tilastojen mukaan noin 39000 autoa päivässä. Tästä noin 4000 yksikköä luokitellaan raskaaksi liikenteeksi

Ilmeistä on, että nykytilanne on asukkaiden kannalta käynyt täysin kestämättömäksi, ja melu aiheuttaa alueella asuville vakavia terveydellisiä haittoja. Tämän lisäksi moottoritien melu rajoittaa merkittävästi alueen kaavoituspotentiaalia.

Liikenneviraston viimeisen virallisen arvion mukaan melutaso päivisin ylittää säännöllisesti Valtioneuvoston asettaman 55 dB:n ehdottoman kipurajan. Moottoritien melusaaste vaikuttaa alueen välittömän läheisyyden lisäksi koko kylään ja vaikuttaa näin kaikkiin Veikkolan asukkaisiin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut ja varavaltuutetut edellytämme kunnalta tutkimaan vaihtoehtoa, missä meluaita rakennettaisiin Veikkolaan osakokonaisuuksittain. Vaihtoehtona ehdotamme meluaidan ensimmäisen neljäsosan rakentamista kunnan lupaamin varoin, ja myöhemmin hankkeen viimeistelemistä valtion rahoituksen puitteissa. Toivomme myös kunnalta realistista aikataulua hankkeen toteuttamiselle vuoden 2018-2020 talousarvioiden puitteissa.