Perussuomalaisilla keulii – ja kovaa

Sananvapaus on toimivassa demokratiassa elintärkeää. Olemme kuitenkin myös yhteisesti päättäneet, että tietyt ilmaisut eivät kuulu sen piiriin. Esimerkiksi tulipalon huutaminen täynnä olevassa elokuvateatterissa ei ole perustuslain määrittämää sananvapautta, sillä tarpeettoman hälytyksen tekeminen vaarantaa yksilöiden terveyden ja yhteisen turvallisuutemme.

Ilmaisun- ja sananvapauden rajoista on puhuttu tällä viikolla paljon Trumpin Twitter-tilin jäädyttämisen myötä. Poiston taustalla vaikuttava syy oli yhtä paljon väkivaltaan yllyttäminen kuin demokratiankin halventaminen. Trumpin jatkuvat väitteet vilpillisistä vaaleista murensivat hiljalleen kansanvallan perustaa ja saivat monet amerikkalaiset perusteettomasti uskomaan, että vaalit olisi heiltä varastettu. Turhautuneet republikaanikannattajat päätyivät lopulta yrittämään vallankaappausta Yhdysvaltain kongressissa, ja koko tapahtumaketjun seurauksena viisi ihmistä menetti henkensä.

Vaikka tilanteen toivoisi täällä Suomessa olevan parempi, ei meidänkään demokratiamme ole immuuni äärioikealta tuleville hyökkäyksille. Viimeisen seitsemän päivän aikana suurimman oppositiopuolueemme eli perussuomalaisten jäsenet ovat väittäneet, että kuntavaalit tulevat olemaan vilpilliset. Tämän lisäksi he ovat vaatineet listojen koostamista, joissa nimettäisiin kaikki ”perussuomalaisten vastaiseen politikointiin” syyllistyneet henkilöt.

Vaalivilppiväitteet nousivat esiin erään kansanedustajaehdokkaanakin olleen perussuomalaisen blogikirjoituksessa, jossa hän vaatii poliittisesti oikeamielisistä kansalaisista koostuvaa joukkoa vaalipaikkojen tarkkailijoiksi.  Tilastokeskuksen rikostilastojen mukaan Suomessa ei 2010-luvulla ole ollut yhtään vaalivilppitapausta, ja tämä ”yritys vaaliturvallisuuden parantamiseksi” vaikuttaakin vain huonosti peitellyltä tavalta murentaa suomalaisten uskoa vaalijärjestelmämme toimivuuteen.

Muutama päivä myöhemmin perussuomalaiset nuoret käynnistivät kampanjan perussuomalaisvastaisten opettajien löytämiseksi kouluistamme. Sekä OAJ että Opetushallitus ovat tuominneet perussuomalaisten nuorten maalituskampanjan ja korostaneet, kuinka opettajat toimivat opetussuunnitelman ja eettisten periaatteiden ohjaamina.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä päätti Facebookissa tekemässään postauksessa viedä asian askelta pidemmälle ja vaatia kaikkien ei-poliittisissa yhteyksissä perussuomalaisia kritisoineiden ilmiantamista. Postauksessaan hän halusi muun muassa tietää ”mitä, missä ja miten” kritiikki on esitetty, jotta tieto voitaisiin lisätä mitä ilmeisimmin tietosuojalain vastaiseen listaan.

Yhdysvaltojen esimerkki on osoittanut, että demokratian halventamisella on seurauksensa. Kun joku kiistää vaalien tuloksen jo etukäteen tai kerää listoja poliittisista vastustajistaan, polarisoi hän samalla yhteiskuntaa vaarallisen pitkälle. Loppiaisen tapahtumat Yhdysvalloissa ovat hyvä esimerkki siitä, mitä pahimmillaan voi tapahtua, kun argumentoivan poliittisen keskustelun korvaa demokratian vastainen kahtiajaon retoriikka.

Onko Suomi Yhdysvaltojen tiellä?

Vain hetki sitten saimme kokea, kuinka Donald Trumpin provosoimat joukot valtasivat Yhdysvaltain kongressitalon. Tilanne oli monella tapaa poikkeuksellinen, sillä sama oli toistunut viimeksi vuonna 1814, jolloin Iso-Britannian joukot olivat vallanneet Yhdysvaltojen pääkaupungin. Välikohtauksen seurauksena neljä ihmistä menetti henkensä ja kongressitaloon sijoitettiin mellakoitsijoiden toimesta kaksi pommia. Eilinen epäonnistunut vallankaappausyritys osoitti, kuinka vakavat seuraamukset äärioikeistolaisten agitaattorien provosoinnilla pahimmillaan on.

Hyökkäys demokratiaamme kohtaan täällä Suomessakin on ollut toistuva. Monet niistä poliittisista liikkeistä ja suoranaisista salaliittoteorioista, jotka provosoivat ihmiset yrittämään vallankaappausta Yhdysvalloissa, ovat myös vahvasti läsnä täällä kotosuomessa. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että osa yhden suurimman puolueemme eli perussuomalaisten aktiiveista, kansanedustajista ja johtohahmoista ovat toistuvasti osoittaneet tukensa näille aatteille. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa kieltäytynyt tuomitsemasta Yhdysvaltojen vallankaappausyritystä ja pikemminkin osoittaa ymmärrystä kongressitalon valtaajille.  

Ehdotin tällä viikolla, että kuntavaaliemme äänestystilanteen pitäisi olla koronaturvallinen, mutta minut kohtasi joukko äärioikeistolaisia fanaatikkoja, jotka olivat selkeästi lainanneet argumenttinsa Trumpin pelikirjasta. Sain muun muassa kuulla, kuinka olin juutalainen agentti ja uuden maailmanjärjestyksen orja. Tällaiset harhaluulot ovat vaarallisia ja johtavat ihmiset pahimmillaan väkivaltaan.

Viimeisen valtuustokauden aikana olen itse saanut kokea useamman uhkauksen, jotka ovat kohdistuneet perheeni turvallisuuteen, ja se on mielestäni osoitus siitä, miten väkivallan retoriikka on juurtunut myös Suomeen. Demokraattinen edustusjärjestelmämme on pulassa ja samalla Yhdysvaltojen viitoittamalla tiellä, jos emme puutu välittömästi radikalisoituneiden ryhmien toimintaan.

Tiedän sydämessäni, että kotimaamme Suomi on tätä parempi. Meillä ei ole mitään syytä toistaa 1920-luvun virheitä, jolloin Lapuan liikkeeseen kuuluneet muiluttajat terrorisoivat poliittisia vastustajiaan heidät hiljentääkseen. Näin sata vuotta tapahtuneen jälkeen voimme nousta kaiken tämän yläpuolelle ja yksimielisesti tuomita väkivallanteon ja valita fasismin sijaan rakentavan demokraattisen dialogin.

Luodaan yhdessä kuntalaisten Kirkkonummi

Todellisen muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa. Kun mikä tahansa yhteisö on vuosikymmeniä seurannut toiminnassaan samoja nuotteja, ovat talon tavat juurtuneet syvälle sen peruskiveen, jolloin niiden kaivaminen esiin puuta ravistelematta ei ole helppoa. Joskus, yhteisen hyvän nimissä, meidän on kuitenkin oltava valmiita uudistumaan ja irtautumaan niistä lahoista rakenteista, jotka pahimmillaan uhkaavat mädättää koko puun.

Viime aikoina Kirkkonummella on keskusteltu avoimuudesta – ja hyvä näin. Demokratiassa ilmaisun- ja sananvapaus takaavat, että meillä jokaisella on ääni yhteisessä ihmisajatuksiemme kuorossa. Jos kuitenkin yritämme hiljentää yhdenkin ajattelijan, vaarannamme samalla sen avoimen ajatuksenvaihdon perustan, jolle keskusteleva demokratiamme perustuu. Samalla varmistamme, että ne ulkopuolisen näkövinkkelistä selkeästi tarpeelliset uudistukset eivät toteudu, kun heidän ajatuksiensa liekki sammutetaan jo ennakoivasti.

Totuus on, että jokaista komeroa on hyvä tuulettaa säännöllisesti. Jos annamme periksi avoimuuden vastakohdalle tunkkaisuudelle, voimme samalla sanoa hyvästi muutokselle ja katsoa, kuinka edistyksen pyörät lakkaavat vuosien saatossa pyörimästä. Tämä on pohjimmiltaan inhimillistä, sillä kuka tahansa, joka tekee samaa työtä vuosikymmeniä, eikä pidä korviaan auki muutoksen tuulille, kangistuu väkisinkin kaavoihinsa.

Meidän yhteinen kuntamme on muuttunut valtavasti viimeisen vuoden, vuosikymmenen ja vuosisadan aikana. Tänä aikana yksi asia on kuitenkin pysynyt muuttumattomana: jokaisella kirkkonummelaisella on ollut yksi yhtä arvokas ääni. Jokaisella kuntalaisellamme on jotain sanottavaa, jos vain annamme heidän puhua.

Olen viimeisen vuoden aikana keskustellut satojen kirkkonummelaisten kanssa. Toiset heistä ovat olleet huolissaan vanhusten palveluista, kun taas osaa kiinnostaa opetustoimen palveluiden kohtalo. Heillä jokaisella on ollut jotain arvokasta sanottavaa, ja siksi tunnen oloni niin etuoikeutetuksi, kun olen saanut puhua heidän kanssaan. Tiedän sydämessäni, että tulevaisuuden Kirkkonummi on parempi paikka, jos vain luomme yhdessä avoimen kunnan, jossa jokainen kuntalainen voi tuntea äänensä tulleen kuulluksi.

Hyvää naistenpäivää!

Tanssiminen oli minulle nuorena henkireikä. En itse peruskouluikäisenä valinnut perinteistä joukkueharrastusta, ja päätynyt pelaamaan salibandyä tai futsalia, vaan vietin aikani harrastaen paritanssia. Sain kuulla tästä koulussa, ja minua haukuttiin mitä luovimmin tavoin. Kaikki erilainen on pelottavaa ja siksi joidenkin yksilöiden mielestä samalla uhkaavaa.

Sukupuoliroolit ovat vahvasti läsnä edelleen modernissa yhteiskunnassamme, ja ne ohjaavat käyttäytymistämme ja kehitystämme tiellämme aikuisiksi ihmisiksi. Olen itse ollut onnekas, sillä perheessäni perinteisiä sukupuolirooleja ollaan uskallettu haastaa. Isoäitini, jonka lasken yhdeksi suurimmista roolimalleistani, oli kahvilayrittäjä aikana, jolloin naisen paikka oli perinteisesti kotona. Äitini on jatkanut samalla yrittäjyyden tiellä osaksi isoäitini esimerkin rohkaisemana ensin kuitenkin luovuttuaan sihteerin työstään, johon hän oli kouluttautunut osaksi yhteiskunnan lokeroinnin seurauksena. Kenenkään nuoren tytön tai pojan ei pitäisi kokea, että hänen sukupuolensa rajoittaa hänen elämäänsä tai tulevaisuuttaan.

Surullinen totuus kuitenkin on, että Suomessa ja maailmalla sukupuolisyrjintä on arkipäiväistä. Kotimaassa lasten hoivavastuu jakaantuu edelleen äidin ja isän välillä epäsuhtaisesti samalla, kun naisen asema työelämässä on miestä heikompi. Naisiin kohdistuva väkivalta on myös ongelma, johon meidän tulisi välittömästi puuttua.

Kansainvälisesti ongelmat ovat huomattavasti merkittävämpiä, ja naisten asema esimerkiksi monissa Lähi-Idän maissa on lähes olematon. Maailmassa on siis paljon tehtävää, mikäli haluamme luoda yhteiskunnan, jossa kaikki voivat hyvin sukupuolesta riippumatta.

Me sosiaalidemokraatit olemme olleet aina muutoksen airuita. Puolueemme naisasia-aktiivien ansiosta Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet. Nyt yli sata vuotta tapahtuneen jälkeen meidän on jälleen ohjattava maatamme muutoksen tiellä. Uusia sukupuolipoliittisia kysymyksiä ovat perhevapaauudistus, palkkatasa-arvo ja sukupuolen moninaisuus. Töitä on myös tehtävä kansainvälisesti, jotta voisimme saavuttaa todellisen tasa-arvon kaikkialla maailmassa.

Työnsarkaa on paljon ja on vaikeaa valita, mistä oikeastaan edes aloittaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että politiikka on tahtopeliä ja kaikki, jotka tahtovat tarpeeksi, voivat muuttaa maailmaa.