Ratainvestoinnit maksavat itsensä takaisin

Joukkoliikenteen tulevaisuus on ollut viime aikoina useaan kertaan tapetilla Kirkkonummella. Alle kuukausi sitten Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti lähteä mukaan Tunnin junan suunnitteluyhtiöön 380 000 euron panoksella, mikä vastasi vain 0,5 prosenttia radan suunnittelun kokonaiskuluista. Hankkeeseen mukaan lähteminen on oikea ratkaisu, sillä se takaa, että junayhteydet kehittyvät sekä kunnan pohjois- että eteläosissa tasapuolisesti.

Tällä viikolla ajankohtaiseksi on taas uudestaan noussut kysymys raideliikenteen varikon sijoittumisesta Kirkkonummelle. Väyläviraston toimittaman esiselvityksen mukaan junavarikkoja tarvitaan pitkässä juoksussa kolme, ja näille nimetyistä mahdollisista viidestä sijoituspaikasta kaksi – Luoma ja Vuohimäki – sijaitsevat Kirkkonummella.

Kirkkonummi on jo aikaisemmin linjannut, ettei se aio puoltaa junavarikon sijoittamista oman kuntansa alueelle – ja hyvä näin. Luomaan sijoitettu varikko sijoittuisi suoraan nopeasti kehittyvän Masalan asuinalueen yhteyteen, ja heikentäisi alueen luontoarvoja sekä asukasviihtyvyyttä. Vuohimäen varikko taas vaatisi 17 kilometriä pitkän ja 100 miljoonaa euroa maksavan huoltoraiteen, joka halkoisi läpi Kirkkonummen. Kumpikaan vaihtoehdoista ei siis toisi kirkkonummelaisille merkittäviä etuja vaan pelkkiä haittoja.

Varikkokeskustelussa on usein nostettu esiin väite siitä, että Kirkkonummelle sijoitettu varikko parantaisi kunnan junayhteyksiä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kaikkein realistisin vaihtoehto koko Kirkkonummen junaliikenteen kehittämiseksi on molempiin ratoihin panostaminen, sillä kun nopeat Turun pikajunat saadaan pois Rantaradalta, jää sinne enemmän kapasiteettia lähiliikenteelle ja mahdolliselle taajamajunalle, joka kulkisi Kirkkonummelta Turkuun ja sieltä takaisin.

Suuria infrastruktuurihankkeita tarvitaan koronan hidastamassa taloustilanteessa elvyttämään kysyntää ja talouskasvua, ja siksi esimerkiksi Tunnin juna-projektin toteutuminen onkin nyt lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Rantaradan ja tulevan Espoo-Salo oikoradan tapauksessa on tärkeä ymmärtää, etteivät ne sulje toisiaan pois. Päinvastoin, ne ovat kaksi toisiaan tukevaa ratalinjaa, jotka tulevaisuudessa varmistavat entistä sujuvamman pendelöinnin kaikille kirkkonummelaisille.

Anna Kylmänen

Markus Myllyniemi 

Maarit Orko

Kunnanvaltuutettuja (Vihr.)