Koronasta ei saa tehdä kustannuskysymystä

Suomalaisen pankkisektorin kummisetä Björn Wahlroos totesi perjantaina 27.3.2020 Talouselämä-lehden haastattelussa, että hallituksen tulisi olla valmis tekemään valinta talouden ja ihmishenkien välillä. On pelottavaa ajatella, että kukaan vakavasti otettava julkinen keskustelija uskaltaa edes ehdottaa, että talous pitäisi pistää ihmisten terveyden edelle.

Maamme perustuslaki toteaa, että jokaisella suomalaisella on yhtäläinen oikeus elämään riippumatta tämän iästä tai omasta taloudellisesta resurssista. Totuus yksinkertaisesti on, että yhden ihmiselämän hintaa on mahdotonta määrittää. Pohjimmiltaan jokainen yksilö on arvokas ja yhteiskuntamme näkökulmasta merkityksellinen.

Ihmisten työskentelyä ja liikkumista koskevat rajoitteet tulevat iskemään talouteemme sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. On selvää, että tilanne ei tule olemaan seuraavina vuosina helppo, mutta talouden tulee voida joustaa kansallisen hätätilan aikana. Tilanne on nyt sama, kun joku olisi toisen maailmansodan aikana väittänyt, että olisi parempi vain antautua viholliselle, jotta maamme talouselämän kokemat menetykset voitaisiin minimoida.

Suomessa tarvitaan nyt solidaarisuutta. Koronaviruksen aiheuttama kriisi koskee koko yhteiskuntaa, ja meidän kaikkien tulee olla valmiita kantamaan yhteinen vastuumme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Yhteiskunnallamme ei nyt ole aikaa riitelyyn tai epäröintiin, vaan meidän on toimittava päättäväisesti yhteistyössä maanmiestemme kanssa.

Koronavirus on ajanut maamme sotatilaan tätä näkymätöntä vihollista vastaan, ja on jokaisen suomalaisen tehtävä tehdä parhaansa maansa hyväksi. Tavallisen kansalaisen tehtäväksi jää viranomaisten ohjeiden noudattaminen, käsihygieniasta huolehtiminen ja mahdollisuuksien mukaan yhteisönsä yrittäjien sekä asukkaiden auttaminen. Päättäjien paikka on nyt johtaa, ja pitää huolta siitä, että jokaisen suomalaisen perusoikeus elämään ja terveyteen toteutuu tasapuolisesti ja yhtäläisesti.

Jokainen voi auttaa jotenkin

Viime päivien kuvaelma vessapaperia hamstraavista ihmisistä on varmasti syöpynyt meistä monen mieleen. Kriisitilanteessa ihmiset näyttäytyvät helposti itsekkäinä toimijoina, jotka kyynärpäätaktiikalla pyrkivät pitämään huolta vain itsestään. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin toinen; olen itse nähnyt sosiaalisessa mediassa viime päivinä enemmän myötätuntoa kuin koskaan. Yhdet antavat kauppa-apua vanhukselle, kun taas toiset auttavat etäopiskelevia koululaisia matematiikan läksyjen kanssa.

Suomi on historiassaan kokenut monta merkittävää kriisiä, ja koronaepidemia on kiistatta yksi niistä. Poikkeusoloissa me suomalaiset olemme kuitenkin aina näyttäneet parhaat puolemme ja tulleet yhteen kansakuntana. Tämän viikon keskiviikkona käyttöön otettu valmiuslaki korostaa tilanteen vakavuutta ja alleviivaa kansallisen yhtenäisyyden merkitystä. Jokaisen suomalaisen on nyt tehtävä parhaansa, jotta maamme pärjää tässä kriisissä.

Uskon itse vahvasti siihen, että meistä jokainen on pohjimmiltaan epäitsekäs ja hyvä persoona. Meitä ympäröivien esimerkillä on kuitenkin valta tuoda esiin sekä hyvät että huonot puolet meissä ihmisinä. Tämän takia onkin äärimmäisen oleellista, että olemme kaikki positiivisia esimerkkejä omassa elämässämme. Kriisin hetkellä katsomme kaikki toisiimme etsien tukea sekä turvaa, ja sen tähden onkin äärimmäisen tärkeää, että toimimme rauhallisesti toiset samalla huomioiden.

Meistä jokainen kynnelle kykenevä voi tehdä arkielämässään paljon yhteisönsä auttamiseksi. Voimme esimerkiksi tukea paikallista yrittäjää, auttaa riskiryhmään kuuluvaa ihmistä ruokatavaraostoksissa tai vaikka tarjoutua keskusteluseuraksi yksinäiselle ihmiselle sosiaalisen median välityksellä. Kriisitilanteessa palkka tällaisesta palveluksesta voi hyvin olla hiljainen kiitos eikä välttämättä aineellinen.

Keskeisin toimi, johon meistä jokaisen tulisi kuitenkin ryhtyä, on oman sairastumisen ja muiden tartuttamisen riskin minimoiminen noudattamalla viranomaisten ohjeita. Tämä on yhteiskunnalle tehdyistä palveluksista kaikkein suurin, ja pitää huolta siitä, että tämä epidemia saadaan mahdollisimman nopeasti päätökseen.

Pidetään huolta toisistamme, ja muistakaamme, että hädässä ystävä tunnetaan.