Kouluissa tulisi ottaa käyttöön hengityssuojainpakko

Suomen kesä on pikavauhtia taittumassa työntäyteiseen syksyyn, ja monissa perheissä nyt varmasti puhuttaa kahden viikon päästä alkava kouluvuosi. Viime keväänä opetus tuli päätökseen poikkeuksellisella tavalla, kun usean kuukauden etäopetuksen jälkeen oppilaat palasivat kouluihin viimeiseksi kahdeksi viikoksi koronarajoituksien saattelemina.

Koulujen avaamisesta toukokuun lopulla käytiin runsaasti keskustelua puolesta sekä vastaan, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oman arvion mukaan lähiopetukseen siirtyminen ei olennaisesti lisännyt lasten ja nuorten koronatartuntojen määrää. Tietonsa THL perustaa ruotsalaisen kansanterveysviranomaisen Folkhälsömyndighetenin Ruotsin ja Suomen koronavirustilannetta arvioivaan tutkimukseen, joka vertaili koulujen sulkemisen vaikutusta maiden koronatarttuvuuteen.

Lasten ja nuorten näkökulmasta koronavirus on yleensä vähäoireinen, eikä usein johda taudin vakavampaan muotoon. Tästä huolimatta on edelleen epäselvää, mikä oikeastaan on erityisesti yli 10 vuotiaiden lasten osuus koronaviruksen levittämisessä. Tähän mennessä THL on korostanut nykytietoon vedoten, etteivät lapset tartuta koronavirusta samaan tapaan kuin aikuiset. Kesän aikana saatu tutkimusnäyttö ulkomailta haastaa kuitenkin tämän näkemyksen.

Etelä-Korean tartuntatautiviranomaisen suorittaman laajan 5706 koronatapaukseen nojautuvan tartunta-analyysin perusteella he pystyivät arvioimaan, että 10-19 vuotiaiden lasten ja nuorten ikäluokka levittää tautia yhtä hyvin kuin muutkin ikäluokat. Myös Yhdysvaltain tartuntatautiviranomainen CDC on yhtynyt tähän näkemykseen, ja on suositellut, ettei kouluja avattaisi, jos koronan vaatimiin ehkäisytoimenpiteisiin ei ensin ryhdytä.

THL:n mukaan keskeisin koronan tartuntamuoto on pisaratartunta, kun sairastunut henkilö esimerkiksi puhuu, laulaa, yskii tai aivastaa. Koulujen luokkatilat luovat tällöin ilmeisin riskin sekä oppilaille että henkilökunnalle, mikäli turvaväleistä, yskimishygieniasta ja erityisesti hengityssuojaimista ei pidetä huolta. Yhdysvaltain tartuntatautiviranomainen CDC on omissa suosituksissaan painottanut hengitysmaskien käyttöä erityisesti vanhempien oppilaiden ja henkilökunnan osalta, ja on selvää, että Suomessa opetusministeriön ja THL:n tulisi tehdä samoin.

Vaikka hengityssuojaimien käyttö saattaakin vaikuttaa meistä suomalaisista vieraalta, ovat ne keskeisin keino koronaviruksen toisen aallon torjumiseksi. Nyt, kun THL on viimein tekemässä virallista suositusta hengitysmaskien käytöstä julkisissa tiloissa, tulisi myös opetusministeriön ottaa kehotuksesta vaari, ja ottaa kouluissa käyttöön maskipakko koronan leviämisen estämiseksi. Samalla valtiovallan tulisi varmistaa, että hengitysmaskit ovat jokaisen suomalaisen saatavilla tulotasosta riippumatta.

Karanteenitoimenpiteet maksavat itsensä takaisin pitkässä juoksussa

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ja tämä pätee myös talouden kehityksen mallintamiseen. Tällä hetkellä useiden suomalaisten taloustieteilijöiden ainoa tehtävä on selvittää, mikä tulee olemaan koronaviruksen tosiasiallinen taloudellinen vaikutus bruttokansantuotteeseen. Talousviisaiden arviot vaihtelevat, mutta esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi, että Suomen BKT tulee supistumaan tänä vuonna noin viisi prosenttia.

Nyt tehtyjen karanteenitoimenpiteiden ansiosta koronaviruksen leviäminen on saatu Suomessa hallintaan, ja viranomaiset sekä päättäjät miettivät kuumeisesti, mikä on tiemme ulos tästä kriisistä. Karanteenin välitöntä purkua vaativat tahot viittaavat usein taloudellisiin argumentteihin ja Ruotsin strategiaan, jossa talouskasvu voidaan turvata kohonneen kuolleisuuden kautta tehdyllä uhrauksella. Historiallinen aineisto ei kuitenkaan viittaa siihen, että tämä päätelmä olisi oikein.

Noin vuosisata sitten koettu espanjantaudin aiheuttama pandemia on koronaviruksen jälkeen yksi viimeisiä vakavia infektiotautikriisejä, joista on kertynyt merkittävä määrä analysoitavaa dataa. Merkittävää osaa sen kuolleisuusdatasta ei voida kuitenkaan hyödyntää, sillä pandemian kanssa ajallisesti yhteen sattunut ensimmäinen maailmansota vääristää tilastoja erityisesti Euroopan maiden kohdalla. Sodan välittömien vaikutusten ulkopuolelle jäi kuitenkin Yhdysvaltojen kaltaisia maita, joiden aineisto on jokseenkin vertailukelpoista.

MIT:n ja Yhdysvaltain keskuspankki suorittivat tänä keväänä analyysin, jossa he vertailivat eri Yhdysvaltojen kaupunkien espanjatautitoimenpiteiden ja talouskehityksen välistä suhdetta. Tutkimuksessa päädyttiin siihen lopputulokseen, että ne kaupungit, jotka ryhtyivät torjumaan epidemiaa tiukoin ei-lääketieteellisin karanteenitoimenpitein – kuten rajoittamalla julkisia kokoontumisia – ensimmäisinä, selvisivät kriisistä kaikkein pienimmin taloudellisin vaurioin. Korkea kuolleisuus johti siis ainakin espanjantaudin tapauksessa pitkällä aikavälillä taloudellisen kehityksen heikentymiseen.

MIT:n ja Yhdysvaltain keskuspankin tutkimuksen tulokset osoittavat, että pitkällä aikavälillä pandemiat aiheuttavat taloudellisia shokkeja, kun taas karanteenitoimenpiteet eivät. Lähde: Correia & Al. (2020).

Vaikka välittömien karanteenitoimenpiteiden ja lyhyen aikavälin talouskasvun välillä olisikin yhteys, vaikuttaa kuitenkin siltä, että pitkällä aikavälillä samanlaista trade-offia ei olisi. Jos jotain ne maat, jotka ovat valmiita suojelemaan omia kansalaisiaan, selviävät tulevasta talouskriisistä paremmin, mikäli he finanssipolitiikan keinoin ovat valmiita tukemaan yrityksien toimintaa ja kansalaistensa toimeentuloa karanteenitoimenpiteiden aikana ja niiden jälkeen.

Rahat vai henki? – komparatiivinen analyysi Ruotsin ja Suomen toimista koronakriisin torjunnassa

Suomen ja Ruotsin toimet koronakriisin ehkäisemisessä ovat eronneet toisistaan kuin yö ja päivä. Samaan aikaan, kun me olemme valinneet tiukat valtakunnalliset eristystoimet, ruotsalaiset ovat pitäneet yhteiskuntansa melkein täysin auki. Tämän seurauksena Ruotsissa on valitettavasti kuollut tämän kolumnin kirjoitushetkellä satoja ihmisiä, ja maassa on Worldometer-sivuston mukaan väkilukuun suhteutettuna yhdeksänneksi eniten koronavirukseen kuolleita koko maailmassa.

Ruotsissa valinta talouden ja ihmishenkien välillä on siis selkeästi tehty, ja sen tulos on ollut minimoida mahdolliset talouskasvun häiriöt ihmisten terveyden kustannuksella. Kansainvälisen taloustieteen professori Richard Baldwin julkaisi maaliskuun lopussa tähän dilemmaan liittyen tieteellisen analyysin siitä, miten valtioiden tulisi toimia, jotta talouden shokit voidaan mitigoida samalla suojellen kansalaisten terveyttä.

Elvytystoimien avulla koronakriisin aiheuttaman taantuman pituus ja vaikutus voidaan minimoida. Lähde: Baldwin (2020).

Baldwinin analyysi päätyi siihen lopputulokseen, että valtioiden tulisi toimia ennakoivasti ja oikea-aikaisesti, jotta tartuntojen määrä ja kuolleisuus voitaisiin minimoida. Eristämistoimet johtavat kuitenkin väkisinkin taloudelliseen taantumaan, kun kansantalous kohtaa merkittävän tarjonnan sekä kysynnän romahduksen. Valtion tehtäväksi tänä aikana jääkin oheisen kuvion vihreän käyrän mukaisten elvytystoimien avulla pitää tehtaissa ja yrityksissä valot päällä, jotta arkeen voidaan palata kriisin jälkeen mahdollisimman jouhevasti.

Ruotsalaiset viranomaiset ovat kuitenkin toimineet täysin tämän päätelmän vastakkaisesti. Maassa ei vieläkään ole tehty merkittäviä rajoituksia ihmisten arkielämään, ja esimerkiksi ravintoloiden terassit saavat olla edelleen auki. Ruotsi on siis selkeästi valinnut oheisen kuvion punaisella kuvatun muutoskäyrän, ja on priorisoinut talouden ihmishenkien yli. Vain aika näyttää, miten epidemia kohtelee länsinaapuriamme, mutta ohessa esitetty ennuste ei lupaa Ruotsille hyvää.

MaaAsukasluku
1.1.2020
Arvioitu kuolleiden määrä 4.8.2020Kuolemat per capitaKuolemat per miljoona asukasta
Ruotsi10230000183220,001791791
Espanja46940000187310,00040399
Italia60360000211300,00035350
Yhdistynyt kuningaskunta66650000237910,00036357
Yhdysvallat328200000688410,00021210
Suomi55180002290,0000442
Tanska560300016690,00030298
Norja53680008110,00015151
Koronaepidemian tunnuslukujen ennuste huhtikuussa 2020. Lähde: University of Washington / https://covid19.healthdata.org/, luettu 14.4.2020.

Suomi on taas toiminut kriisissä proaktiivisesti, ja pistänyt ihmisten elämän talouden edelle. Oikea-aikaisten elvyttävien toimien avulla voimme estää talouttamme luisumasta kuvion siniselle muutoskäyrälle ja pelastaa mahdollisimman monen ihmisen työpaikan. Samaan aikaan voimme elvytystoimien avulla varmistaa, että kansantaloutemme palaa mahdollisimman nopeasti koronakriisiä edeltäneelle tasolle.

Koronasta ei saa tehdä kustannuskysymystä

Suomalaisen pankkisektorin kummisetä Björn Wahlroos totesi perjantaina 27.3.2020 Talouselämä-lehden haastattelussa, että hallituksen tulisi olla valmis tekemään valinta talouden ja ihmishenkien välillä. On pelottavaa ajatella, että kukaan vakavasti otettava julkinen keskustelija uskaltaa edes ehdottaa, että talous pitäisi pistää ihmisten terveyden edelle.

Maamme perustuslaki toteaa, että jokaisella suomalaisella on yhtäläinen oikeus elämään riippumatta tämän iästä tai omasta taloudellisesta resurssista. Totuus yksinkertaisesti on, että yhden ihmiselämän hintaa on mahdotonta määrittää. Pohjimmiltaan jokainen yksilö on arvokas ja yhteiskuntamme näkökulmasta merkityksellinen.

Ihmisten työskentelyä ja liikkumista koskevat rajoitteet tulevat iskemään talouteemme sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. On selvää, että tilanne ei tule olemaan seuraavina vuosina helppo, mutta talouden tulee voida joustaa kansallisen hätätilan aikana. Tilanne on nyt sama, kun joku olisi toisen maailmansodan aikana väittänyt, että olisi parempi vain antautua viholliselle, jotta maamme talouselämän kokemat menetykset voitaisiin minimoida.

Suomessa tarvitaan nyt solidaarisuutta. Koronaviruksen aiheuttama kriisi koskee koko yhteiskuntaa, ja meidän kaikkien tulee olla valmiita kantamaan yhteinen vastuumme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Yhteiskunnallamme ei nyt ole aikaa riitelyyn tai epäröintiin, vaan meidän on toimittava päättäväisesti yhteistyössä maanmiestemme kanssa.

Koronavirus on ajanut maamme sotatilaan tätä näkymätöntä vihollista vastaan, ja on jokaisen suomalaisen tehtävä tehdä parhaansa maansa hyväksi. Tavallisen kansalaisen tehtäväksi jää viranomaisten ohjeiden noudattaminen, käsihygieniasta huolehtiminen ja mahdollisuuksien mukaan yhteisönsä yrittäjien sekä asukkaiden auttaminen. Päättäjien paikka on nyt johtaa, ja pitää huolta siitä, että jokaisen suomalaisen perusoikeus elämään ja terveyteen toteutuu tasapuolisesti ja yhtäläisesti.

Jokainen voi auttaa jotenkin

Viime päivien kuvaelma vessapaperia hamstraavista ihmisistä on varmasti syöpynyt meistä monen mieleen. Kriisitilanteessa ihmiset näyttäytyvät helposti itsekkäinä toimijoina, jotka kyynärpäätaktiikalla pyrkivät pitämään huolta vain itsestään. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin toinen; olen itse nähnyt sosiaalisessa mediassa viime päivinä enemmän myötätuntoa kuin koskaan. Yhdet antavat kauppa-apua vanhukselle, kun taas toiset auttavat etäopiskelevia koululaisia matematiikan läksyjen kanssa.

Suomi on historiassaan kokenut monta merkittävää kriisiä, ja koronaepidemia on kiistatta yksi niistä. Poikkeusoloissa me suomalaiset olemme kuitenkin aina näyttäneet parhaat puolemme ja tulleet yhteen kansakuntana. Tämän viikon keskiviikkona käyttöön otettu valmiuslaki korostaa tilanteen vakavuutta ja alleviivaa kansallisen yhtenäisyyden merkitystä. Jokaisen suomalaisen on nyt tehtävä parhaansa, jotta maamme pärjää tässä kriisissä.

Uskon itse vahvasti siihen, että meistä jokainen on pohjimmiltaan epäitsekäs ja hyvä persoona. Meitä ympäröivien esimerkillä on kuitenkin valta tuoda esiin sekä hyvät että huonot puolet meissä ihmisinä. Tämän takia onkin äärimmäisen oleellista, että olemme kaikki positiivisia esimerkkejä omassa elämässämme. Kriisin hetkellä katsomme kaikki toisiimme etsien tukea sekä turvaa, ja sen tähden onkin äärimmäisen tärkeää, että toimimme rauhallisesti toiset samalla huomioiden.

Meistä jokainen kynnelle kykenevä voi tehdä arkielämässään paljon yhteisönsä auttamiseksi. Voimme esimerkiksi tukea paikallista yrittäjää, auttaa riskiryhmään kuuluvaa ihmistä ruokatavaraostoksissa tai vaikka tarjoutua keskusteluseuraksi yksinäiselle ihmiselle sosiaalisen median välityksellä. Kriisitilanteessa palkka tällaisesta palveluksesta voi hyvin olla hiljainen kiitos eikä välttämättä aineellinen.

Keskeisin toimi, johon meistä jokaisen tulisi kuitenkin ryhtyä, on oman sairastumisen ja muiden tartuttamisen riskin minimoiminen noudattamalla viranomaisten ohjeita. Tämä on yhteiskunnalle tehdyistä palveluksista kaikkein suurin, ja pitää huolta siitä, että tämä epidemia saadaan mahdollisimman nopeasti päätökseen.

Pidetään huolta toisistamme, ja muistakaamme, että hädässä ystävä tunnetaan.