Veikkolan sote-palveluiden tulevaisuus on turvattava

Suomessa järjestetään ensi vuoden tammikuussa aluevaalit, jossa valitaan jäsenet 21:n hyvinvointialueen aluevaltuustoihin. Hyvinvointialueet vastaavat kahden vuoden siirtymäajan jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta kuntien sijaan. Kirkkonummi kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, joka tulee 1.1.2023 lähtien kunnan sijaan hoitamaan myös veikkolalaisten sote-tarpeet.

Järjestämisvastuun siirtymisen myötä sote-palveluiden rahoitusmalli muuttuu merkittävästi. Yksi uuden sote-mallin keskeisimmistä piirteistä onkin, että se tukee taantuvia alueita menestyvämpien kustannuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi uudella hyvinvointialueellamme kirkkonummelaisten terveydenhuoltoon on käytettävissä 100 euroa vähemmän per asukas, koska sote-uudistuksen myötä parhaiten voivat alueet – kuten Länsi-Uusimaa – rahoittavat heikommin pärjääviä hyvinvointialueita.

Asukaskohtaisen rahoitusosuuden pienentyminen ajaa väkisinkin säästöihin esimerkiksi palveluverkon osalta, ja onkin kyseenalaista, voidaanko pienempiä palveluyksiköitä pitää enää pystyssä. Kirkkonummen osalta esimerkiksi Veikkolan ja Masalan terveysasemien kohtalo on uhattuna, kun pienentyvä rahoitusosuus pakottaa hyvinvointialueet ryhtymään säästötoimenpiteisiin.

Oma ongelmansa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on Espoon dominoiva asema. Espoon kaupungin väkiluku on suurempi kuin muiden hyvinvointialueen kuntien ja kaupunkien yhteenlaskettu populaatio, ja siksi onkin oletettavaa, että enemmistö uuden aluevaltuuston jäsenistä tulee sieltä. Jos aluevaltuuston valtuutetuista yli puolet on espoolaisia, herääkin kysymys, ajaako se muiden Länsi-Uudenmaan muiden alueiden – tai Veikkolan – asiaa laisinkaan.

Uuden hyvinvointialueuudistuksen yksi ydintavoitteista oli, että sen myötä suomalaisten sote-palvelut paranisivat. On selvää, että tämän tavoitteen on toteuduttava myös meidän kotikylässämme. Ratkaisu terveyspalveluihimme ei ole, että ajaisimme yhteenlaskettuna 52 kilometrin matkan Kirkkonummen keskustaan uuteen hyvinvointikeskukseen, vaan peruspalveluidemme tulee jatkossakin olla paikallisesti saatavissa.

Ratkaisu terveyspalveluihimme ei ole, että ajaisimme yhteenlaskettuna 52 kilometrin matkan Kirkkonummen keskustaan uuteen hyvinvointikeskukseen, vaan peruspalveluidemme tulee jatkossakin olla paikallisesti saatavissa.

Kun maaseudun tulevaisuus kysyi elokuussa suomalaisilta, kuinka moni heistä tiesi, mistä aluevaaleissa päätetään, vain 20 % vastasi ymmärtävänsä, mitä uudet hyvinvointialueet tekevät. Aluevaaleissa äänestetään lopulta meille kaikille tärkeimmästä, eli paikallisista soteperuspalveluistamme. Veikkolan tapauksessa tammikuun vaaleissa päätetään terveyskeskuksemme tulevaisuudesta, ja viimeistään nyt meidän tulisi organisoitua kylänä, ja varmistaa, ettei sen ovia pistetä tulevaisuudessa säppiin pysyvästi.

Hyvä, paha sote – katoavatko palvelumme Pohjois-Karjalaan?

Hyvä, paha sote on kolmiosainen blogisarja, jossa käsitellään tulevan sote-uudistuksen ongelmia. Sarjan ensimmäinen osa avaa sosiaali- ja terveysuudistuksen rahoitusmallia.

Suomen julkinen sektori on rahoituskriisissä. Ikääntyvä väestömme ei enää riitä kattamaan nykyisen muotoisia julkisia palveluita samaan aikaan, kun koronan aiheuttamat välittömät paineet rasittavat sote-sektoria. Nykytilanteen kestämättömyys on ollut selvää jo vuosikymmenien ajan, ja ongelmaa on pyritty ratkaisemaan mitä moninaisimmilla sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksilla, jotka kaikki ovat kaatuneet omaan poliittiseen mahdottomuuteensa.

Kesäkuussa eduskunnassa hyväksytty sote-uudistus on ensimmäinen, joka on edennyt toteutukseen asti. Sote-mallissa Suomeen luodaan 21 hyvinvointialuetta, jotka ovat kuntien sijaan vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Sitä on markkinoitu yleisratkaisuna kaikkiin Suomen sote-sektorin ongelmiin, ja se lupaa kunnianhimoisesti tarjota kaikille yhdenvertaiset sekä helposti saavutettavat peruspalvelut. Suomi on kuitenkin suuri maa, ja on vaikea ajatella, kuinka sote-uudistus kohtelisi kaikkia kuntia ja maakuntia tasapuolisesti.

Yksi uuden sote-mallin keskeisimmistä piirteistä onkin, että se tukee taantuvia alueita menestyvämpien kustannuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusmaalainen tukee omilla verovaroillaan pohjoiskarjalaisen maanmiehensä terveydenhuoltoa. On äärimmäisen tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laadukkaat kaikkialla Suomessa, mutta kysymys kuuluukin, onko mielekästä, että kannatellessaan muita maakuntia uusmaalainen joutuu samalla nipistämään oman sosiaali- ja terveyspalvelunsa laadusta ja saavutettavuudesta.

Kysymys kuuluukin, onko mielekästä, että kannatellessaan muita maakuntia uusmaalainen joutuu samalla nipistämään oman sosiaali- ja terveyspalvelunsa laadusta ja saavutettavuudesta.

Tulevaisuudessa kirkkonummelaisten terveydenhuoltoon onkin siis käytettävissä 100 euroa vähemmän per asukas, koska sote-uudistuksen myötä parhaiten voivat alueet rahoittavat heikommin voivia hyvinvointialueita. Asukaskohtaisen rahoitusosuuden pienentyminen ajaa väkisinkin säästöihin esimerkiksi palveluverkon osalta, ja onkin kyseenalaista, voidaanko pienempiä palveluyksiköitä pitää enää pystyssä. Kirkkonummen osalta esimerkiksi Veikkolan ja Masalan terveysasemien kohtalo voi olla uhattuna, kun pienentyvä rahoitusosuus pakottaa uudet järjestämisalueet ryhtymään säästötoimenpiteisiin.

Sen sijaan, että sote-uudistus sopeuttaisi taantuvien maakuntien sote-palveluita vastaamaan paremmin niiden rahoituskykyä, kehittyvistä kaupunkiseuduista tehdään niiden maksumiehiä. On yksinkertaisesti kohtuutonta, että Veikkolan sekä Masalan, Kirkkonummen tai Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluista joudutaan leikkaamaan, jotta pohjoiskarjalaiset ystävämme saisivat nauttia samoista sote-palveluista kuin ennen ryhtymättä itse säästötoimenpiteisiin. Tätä ilmiselvää epäkohtaa on mahdotonta niellä kokonaisena, ja meidän on yhdessä ryhdyttävä välittömiin toimiin, jotta meidän sotepalveluitamme ei ulosmitata muualle Suomeen.

Rahat vai henki? – komparatiivinen analyysi Ruotsin ja Suomen toimista koronakriisin torjunnassa

Suomen ja Ruotsin toimet koronakriisin ehkäisemisessä ovat eronneet toisistaan kuin yö ja päivä. Samaan aikaan, kun me olemme valinneet tiukat valtakunnalliset eristystoimet, ruotsalaiset ovat pitäneet yhteiskuntansa melkein täysin auki. Tämän seurauksena Ruotsissa on valitettavasti kuollut tämän kolumnin kirjoitushetkellä satoja ihmisiä, ja maassa on Worldometer-sivuston mukaan väkilukuun suhteutettuna yhdeksänneksi eniten koronavirukseen kuolleita koko maailmassa.

Ruotsissa valinta talouden ja ihmishenkien välillä on siis selkeästi tehty, ja sen tulos on ollut minimoida mahdolliset talouskasvun häiriöt ihmisten terveyden kustannuksella. Kansainvälisen taloustieteen professori Richard Baldwin julkaisi maaliskuun lopussa tähän dilemmaan liittyen tieteellisen analyysin siitä, miten valtioiden tulisi toimia, jotta talouden shokit voidaan mitigoida samalla suojellen kansalaisten terveyttä.

Elvytystoimien avulla koronakriisin aiheuttaman taantuman pituus ja vaikutus voidaan minimoida. Lähde: Baldwin (2020).

Baldwinin analyysi päätyi siihen lopputulokseen, että valtioiden tulisi toimia ennakoivasti ja oikea-aikaisesti, jotta tartuntojen määrä ja kuolleisuus voitaisiin minimoida. Eristämistoimet johtavat kuitenkin väkisinkin taloudelliseen taantumaan, kun kansantalous kohtaa merkittävän tarjonnan sekä kysynnän romahduksen. Valtion tehtäväksi tänä aikana jääkin oheisen kuvion vihreän käyrän mukaisten elvytystoimien avulla pitää tehtaissa ja yrityksissä valot päällä, jotta arkeen voidaan palata kriisin jälkeen mahdollisimman jouhevasti.

Ruotsalaiset viranomaiset ovat kuitenkin toimineet täysin tämän päätelmän vastakkaisesti. Maassa ei vieläkään ole tehty merkittäviä rajoituksia ihmisten arkielämään, ja esimerkiksi ravintoloiden terassit saavat olla edelleen auki. Ruotsi on siis selkeästi valinnut oheisen kuvion punaisella kuvatun muutoskäyrän, ja on priorisoinut talouden ihmishenkien yli. Vain aika näyttää, miten epidemia kohtelee länsinaapuriamme, mutta ohessa esitetty ennuste ei lupaa Ruotsille hyvää.

MaaAsukasluku
1.1.2020
Arvioitu kuolleiden määrä 4.8.2020Kuolemat per capitaKuolemat per miljoona asukasta
Ruotsi10230000183220,001791791
Espanja46940000187310,00040399
Italia60360000211300,00035350
Yhdistynyt kuningaskunta66650000237910,00036357
Yhdysvallat328200000688410,00021210
Suomi55180002290,0000442
Tanska560300016690,00030298
Norja53680008110,00015151
Koronaepidemian tunnuslukujen ennuste huhtikuussa 2020. Lähde: University of Washington / https://covid19.healthdata.org/, luettu 14.4.2020.

Suomi on taas toiminut kriisissä proaktiivisesti, ja pistänyt ihmisten elämän talouden edelle. Oikea-aikaisten elvyttävien toimien avulla voimme estää talouttamme luisumasta kuvion siniselle muutoskäyrälle ja pelastaa mahdollisimman monen ihmisen työpaikan. Samaan aikaan voimme elvytystoimien avulla varmistaa, että kansantaloutemme palaa mahdollisimman nopeasti koronakriisiä edeltäneelle tasolle.