Volskodin toiminnot tulee siirtää Killinmäkeen

Viime viikkoina Kirkkonummella on puhuttanut vanhusten ympärivuorokautista hoivapalvelua tarjoavan Volskodin asukkaiden ja henkilökunnan kohtalo. Volskodin juuret ulottuvat yli vuosisadan päähän, ja yksikkö itsessään on tarjonnut hoivaa ikääntyneille ja apua tarvitseville vanhuksillemme jo vuosikymmenien ajan. Itse Volskodin kiinteistö on kulkenut mukana suuren osan tästä satavuotisesta taipaleesta, ja se on valitettavasti tullut nyt tiensä päähän.

Aluehallintovirasto on antanut Kirkkonummen kunnalle vuoteen 2024 asti aikaa jatkaa Volskodin toimintaa ja siirtää sen tiloissa asuvat vanhukset muihin palveleviin yksiköihin. Kuntamme palvelutuotannon jaosto päätti kokouksessaan 6.3.2019 esittää perusturvalautakunnalle ja kunnanhallitukselle, että tutkimustuloksen perusteella tarveselvitystä ei käynnistetä Volskodin osalta. Lähtökohtana siis on, että meillä on uudet asetusten mukaiset palvelut käytössä vuoteen 2024 mennessä. Volskodin käyttöiäksi arvioitiin silloin 5 vuotta. Palvelutuotannon lautakunta käsitteli Killinmäen käyttöönotosta tehtyä hankesuunnitelmaa kokouksessaan 23.09.2020 eli pari kuukautta sitten.

Hankesuunnitelmassa huomioitiin silloin toteutettavaksi tilat Killinmäkeen nykyiselle Volskodin toiminnoille, työllistämisyksikkö Toimarille sekä ikäihmisten päivätoimintaan. Volskotia koskien toiminnan siirtyessä Killinmäkeen saataisiin hoitopaikkojen määrä nostettua ainakin 40 paikasta 44 paikkaan ja jopa 52 paikkaan, jos osa asiakkaista sijoitetaan kahden hengen huoneisiin.

Volskodin toiminnan siirtäminen Killinmäkeen vaatii kuitenkin huomattavan investoinnin alueen rakennuksiin, ja tämän vaihtoehdoksi eräät tahot ovat ehdottaneet vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksityistämistä Kirkkonummella. Kysymys tällä hetkellä kuuluukin, saavatko nykyisin julkisen palveluiden piirissä olevat ikäihmiset jatkaa kunnan palveluiden piirissä vai hajautetaanko heidät eri yksityisen sektorin ylläpitämiin vanhustenkoteihin ympäri Kirkkonummea.

Aloite Volskodin tarjoaman palvelun yksityistämisestä on tullut pääasiassa yhdeltä yksityiseltä palveluntuottajalta, jolla on ollut haasteita saada tehostetun palveluasumisen yksikköönsä asukkaita. Voimme vain ihmetellä, mistä tämä johtuu. Voisiko syynä olla esimerkiksi juuri tämän hoivayksikön henkilökunnan vähyys ja siitä johtuvat ongelmat palvelun tuottamisessa, josta uutisoitiin laajamittaisesti viime vuoden puolella. Kaikkien kirkkonummelaisten yksityisten palveluyksiköiden historia ei luonnollisesti ole näin huono, mutta joka tapauksessa tuntuu täysin kohtuuttomalta, että kunta ulkoistaisi sisäisesti tuottamansa palvelun juuri esimerkiksi tällaiselle yksityiselle yritykselle, joka on omien velvollisuuksiensa laiminlyönnin kautta menettänyt suuren osan asukkaistaan.

Volskodin ympärille on myös syntynyt ainutlaatuinen henki ja aktiivinen kannatusyhdistys, joka järjestää asukkaille ohjelmaa ja aktiviteettiä. Henkilökunnalta saamienne tietojen mukaan he viihtyvät Volskodissa erinomaisesti ja ovat ylpeitä työyhteisöstään. Yhteisöllisyys on ollut tämän lisäksi oleellinen osa Volskodin toimintaperiaatteita, ja monet siellä asuvista vanhuksista ovatkin tottuneet toistensa läheisyyteen. On vaikea kuvitella, että kannatusyhdistyksen tai yhteisöllisyyden tila voisi ikinä olla enää samanlainen, jos asukkaat hajautettaisiin pirstaleisesti halki kunnan.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoivapalvelun yksityistämisen sijaan kunnan tulisikin mielestämme jatkaa sen alkuperäisen suunnitelmansa mukaan, ja siirtää Volskodin asukkaat remontoituihin tiloihin Killinmäkeen. Aiemmin esitettyjen kaavailujen mukaan näiden Killinmäen rakennusten käyttöikä olisi ainakin 10-15 vuotta, ja hyvällä huolenpidolla niiden elinkaari voisi olla jopa 25-30 vuotta. Remontoitujen Killinmäen kiinteistöjen tiloissa sekä vanhusten asianmukaisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta voitaisiin pitää huolta samaan aikaan, kun Volskodista tuttu yhteisöllisyyden henki jatkaisi eloaan vielä tulevaisuudessa. 

Jukka Tammi (sdp.) ja Markus Myllyniemi (vihr.)

Kunnanvaltuutetut yli puoluerajojen

Vastaamon tapaus ja monet muut osoittavat, että ulkoistaminen ei ole auvoista

Kevättalvella vuonna 2019 Suomea järkytti julkiseen tietouteen tullut sarja vanhusten heitteillejätöistä eri yksityisten palveluntarjoajien hoivakodeissa. Asiakkaiden määrään verrattuna liian pieni hoitajamitoitus johti järkyttäviin tilanteisiin, jossa vanhuksia oli lukittu yöksi heidän huoneisiinsa vasten heidän omaa tahtoaan. Ongelmia havaittiin esimerkiksi Attendon ja Esperi Caren ylläpitämissä hoivakodeissa, ja enimmillään viranomaiset selvittivät kymmenien palveluyksiköiden ongelmia ympäri Suomen.

Pahimmillaan ulkoistettu vanhustenhuolto johti useiden asiakkaiden menehtymiseen, mikä lopulta nostivat aikaisemmin vain huhutut ongelmat julkiseen tietouteen. Vanhusten hoivapalveluita tarjoavat yritykset yrittivät siis painaa ongelman villaisella ja reagoivat siihen vasta, kun median paine alkoi uhata heidän liiketoimintansa tuottavuutta.

On tärkeä muistaa, että osakeyhtiöillä on lain mukaan vain yksi tehtävä: tuottaa osakkailleen voittoa. Tämän takia on turha yllättyä, kun julkisen sektorin yksityiselle puolelle ulkoistamat palvelut eivät toteudu yhtä vastuullisesti kuin aikaisemmin. Kuntien ja kaupunkien toiminnan missio on yhteisen hyvän tavoitteleminen, mutta yksityisellä puolella – ovelista markkinatempauksista huolimatta – tärkein tehtävä on liikevaihdon kasvattaminen sekä voiton maksimointi.

Psykoterapiapalveluita useille kunnille tuottanut tietomurron kohteeksi joutunut Vastaamo kuvailee itseään yhteiskuntavastuulliseksi yrityksesi osin samoin nuotein kuin Esperi Care ja Attendo. Kaikkien kolmen yrityksen kasvun taustalla on vaikuttanut viime vuosina kuntasektorille juurtunut ajatus palveluseteleistä, joiden kautta kunta siirtää omaa toimintaansa yksityisille maksamalla osan asiakkaalle syntyneestä kustannuksesta.

Ajatus palveluseteleiden tehokkuudesta perustuu siihen oletukseen, että yksityiset toimijat voisivat tukea kunnan palvelupalettia kustannustehokkaasti mutta samalla laadukkaasti. Tähän ei kuitenkaan päästä, jos yhteiset pelisäännöt palvelusetelien taustalla eivät ole pitävät, eikä niitä valvota riittävästi. Sekä Vastaamon, Esperi Caren että Attendon tapauksissa syyllinen toimija oli liian nopeasti laajentunut voitonhimoinen yritys, jonka vastuuttomaan toimintaan viranomainen ei puuttunut tarpeeksi ajoissa.

Yrityksien lisäksi myös julkisen sektorin katsoa itseään peiliin ja pohtia, toteutuuko yksityisen sektorin valvonta riittävän tehokkaasti ja ennen kaikkea, ovatko valvonnan resurssit riittävällä tasolla. On selvää, että sote-alan toimijoiden valvonnasta vastuussa oleva Valvira ei ole ainakaan pysynyt viimeisten vuosien aikana tehtäviänsä tasolla. Valvonnan tasoa seuratessa tuntuu nimittäin ainakin siltä, että julkiselta puolelta on täysin unohtunut vanhan suomalaisen kansanviisauden sanoma siitä, kuinka tuli on hyvä renki mutta huono isäntä.