Kuljetetaanko vammaisia kohta pitsataksissa?

Länsi-Uudenmaan erityisryhmien taksikyytien kulkukeskusta on yritetty painostaa Kirkkonummelle pian jo kaksi vuotta. Monille vammaiselle ja vanhukselle tämä on tarkoittanut valtavaa huolta siitä, voidaanko heille toteuttaa vammais- ja sosiaalihuoltolain mukaisia taksikyytejä enää tulevaisuudessa yhtä laadukkaasti kuin ennen. Kulkukeskuksen takapiruna on häärinyt koko sen suunnitteluajan Espoo, joka on luonut mallista itselleen mahdollisimman edullisen.

Tähän mennessä kulkukeskusta on markkinoitu yhdeksälle eri Länsi-Uudenmaan kunnalle yhteisvastuuseen perustuvan osakasmaksun perusteella. Osakasmaksun suuruus määräytyy kunnan prosentuaalisen osuuden mukaan, mikä on Kirkkonummen tapauksessa tällä hetkellä noin 12%. Käytännössä tämä johtaa tilanteeseen, jossa kirkkonummelaiset päätyvät maksamaan espoolaisten kyytejä, sillä valtaosa kulkukeskuksen ajoista tapahtuu siellä. Siirtyminen kulkukeskukseen aiheuttaa Kirkkonummelle noin miljoonan euron lisäkustannukset vammais- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin taksikyyteihin verrattuna nykytilanteeseen.

Kulkukeskus on jo nyt kohdannut merkittävää vastustusta viranomaisten taholta matkojen kuljetusreitteihin liittyen. Tähän mennessä Espoo on maksanut erityisryhmien kuljettajille matkaperusteisen taksan lyhimmän linnuntietä kulkevan reitin mukaan riippumatta siitä, onko reitillä edes kunnollista tietä tai vaatiiko vammaisen kunto toisen kulkureitin valintaa. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut tämän käytännön vammaislain vastaiseksi, mutta Espoo-vetoinen kulkukeskus suunnittelee silti tulevaisuudessa maksavansa taksikuljettajien taksat tämän periaatteen mukaan.

Vaikeavammaisten asema kulkukeskuksen asiakkaina on myös hyvin ongelmallinen, sillä sen piirissä ei makseta avustuslisää taksikuskeille entiseen tapaan. Tämä muutos tekee esteettömien invataksien ajamisesta kannattamatonta ja pakottaa niiden kuskit henkilöauton rattiin. Sähköpyörätuolia tai muuta liikuntarajoitteisen apuvälinettä ei kuitenkaan saa mahtumaan esimerkiksi mersutaksin peräkonttiin, jolloin monet vaikeasti vammaiset jäävät täysin kulkukeskuksen palveluiden ulkopuolelle.

Kaiken huipuksi kulkukeskukseen valittujen palveluja tuottavien yrityksien lista osoittaa viimeistään, kuinka leväperäisesti koko uudistus on suunniteltu. Kuljetussopimuksia on tähän mennessä tehty esimerkiksi leipomo-, lahjatavara- ja ravintola-alan toimijoiden kanssa, joilla ei ole mitään kokemusta taksipalveluiden, saati erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden kohtaamisesta. Aikaisemmin sotekyytejä ajaneilta kuljettajilta on vaadittu aiheeseen sopiva koulutus, mutta kun tästä vaatimuksesta luovutaan, on kyseenalaista, miten uusi yrittäjä osaa kohdata esimerkiksi vaikeasta autismista tai neliraajahalvauksesta kärsivän asiakkaan.

Uusien toimijoiden listaa tutkiessa on myös pelottavaa ajatella, miten kaikki tämä pelaa yhteen kulkukeskuksen aikaisemmissa vaiheissa ehdotetun taksirahdin konseptin kanssa. Kulkukeskuksen eri kehitysvaiheissa on toistuvasti ehdotettu, että erityisryhmien kyytien välissä tai jopa aikana ruvettaisiin kuljettamaan esimerkiksi postipaketteja paikasta toiseen. Lieneekö sitten tarkoituksena kuljettaa tulevaisuudessa vakavasti vammaista ihmistä samalla, kun pitsataksina toimiva auto toimittaa reitin varrella oleville oville heidän tilaamansa lämpimät ja juustoiset taikinakiekot.

Koko Espoon ehdottama kulkukeskus on täynnä epäkohtia sekä kustannuksellisesta, laillisesta ja ihmisoikeudellisesta näkövinkkelistä arvioituna. Monet kulkukeskuksen valuviat olisi ratkaistu ottamalla vammaiset mukaan suunnitteluun heti alusta alkaen, mutta nyt uudistus sanellaan ylhäältä päin välittämättä siitä, kuinka älytön tai toteuttamiskelpoinen se on. Kulkukeskus on parhaimmillaan farssi ja pahimmillaan tuntuu tekevän pilaa vammaisten oikeuksista. On selvää, että se on kokonaisuutena mahdoton, ja toivomme todella, että kuntamme virkamiehet ja luottamushenkilöt ymmärtävät tämän hyvin yksinkertaisen tosiasian.

Asia käsitellään Kirkkonummen perusturvalautakunnan kokouksessa ensi torstaina 10.12. Ole yhteydessä lautakunnan jäseniin, niin saamme torpattua tämän älyttömän uudistuksen yhdessä.

Hannele ’Hantta’ Rauhanen                                                                        

Valtakunnallinen vammaisaktivisti

Markus Myllyniemi

Kunnanvaltuutettu (vihr.)

Volskodin toiminnot tulee siirtää Killinmäkeen

Viime viikkoina Kirkkonummella on puhuttanut vanhusten ympärivuorokautista hoivapalvelua tarjoavan Volskodin asukkaiden ja henkilökunnan kohtalo. Volskodin juuret ulottuvat yli vuosisadan päähän, ja yksikkö itsessään on tarjonnut hoivaa ikääntyneille ja apua tarvitseville vanhuksillemme jo vuosikymmenien ajan. Itse Volskodin kiinteistö on kulkenut mukana suuren osan tästä satavuotisesta taipaleesta, ja se on valitettavasti tullut nyt tiensä päähän.

Aluehallintovirasto on antanut Kirkkonummen kunnalle vuoteen 2024 asti aikaa jatkaa Volskodin toimintaa ja siirtää sen tiloissa asuvat vanhukset muihin palveleviin yksiköihin. Kuntamme palvelutuotannon jaosto päätti kokouksessaan 6.3.2019 esittää perusturvalautakunnalle ja kunnanhallitukselle, että tutkimustuloksen perusteella tarveselvitystä ei käynnistetä Volskodin osalta. Lähtökohtana siis on, että meillä on uudet asetusten mukaiset palvelut käytössä vuoteen 2024 mennessä. Volskodin käyttöiäksi arvioitiin silloin 5 vuotta. Palvelutuotannon lautakunta käsitteli Killinmäen käyttöönotosta tehtyä hankesuunnitelmaa kokouksessaan 23.09.2020 eli pari kuukautta sitten.

Hankesuunnitelmassa huomioitiin silloin toteutettavaksi tilat Killinmäkeen nykyiselle Volskodin toiminnoille, työllistämisyksikkö Toimarille sekä ikäihmisten päivätoimintaan. Volskotia koskien toiminnan siirtyessä Killinmäkeen saataisiin hoitopaikkojen määrä nostettua ainakin 40 paikasta 44 paikkaan ja jopa 52 paikkaan, jos osa asiakkaista sijoitetaan kahden hengen huoneisiin.

Volskodin toiminnan siirtäminen Killinmäkeen vaatii kuitenkin huomattavan investoinnin alueen rakennuksiin, ja tämän vaihtoehdoksi eräät tahot ovat ehdottaneet vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksityistämistä Kirkkonummella. Kysymys tällä hetkellä kuuluukin, saavatko nykyisin julkisen palveluiden piirissä olevat ikäihmiset jatkaa kunnan palveluiden piirissä vai hajautetaanko heidät eri yksityisen sektorin ylläpitämiin vanhustenkoteihin ympäri Kirkkonummea.

Aloite Volskodin tarjoaman palvelun yksityistämisestä on tullut pääasiassa yhdeltä yksityiseltä palveluntuottajalta, jolla on ollut haasteita saada tehostetun palveluasumisen yksikköönsä asukkaita. Voimme vain ihmetellä, mistä tämä johtuu. Voisiko syynä olla esimerkiksi juuri tämän hoivayksikön henkilökunnan vähyys ja siitä johtuvat ongelmat palvelun tuottamisessa, josta uutisoitiin laajamittaisesti viime vuoden puolella. Kaikkien kirkkonummelaisten yksityisten palveluyksiköiden historia ei luonnollisesti ole näin huono, mutta joka tapauksessa tuntuu täysin kohtuuttomalta, että kunta ulkoistaisi sisäisesti tuottamansa palvelun juuri esimerkiksi tällaiselle yksityiselle yritykselle, joka on omien velvollisuuksiensa laiminlyönnin kautta menettänyt suuren osan asukkaistaan.

Volskodin ympärille on myös syntynyt ainutlaatuinen henki ja aktiivinen kannatusyhdistys, joka järjestää asukkaille ohjelmaa ja aktiviteettiä. Henkilökunnalta saamienne tietojen mukaan he viihtyvät Volskodissa erinomaisesti ja ovat ylpeitä työyhteisöstään. Yhteisöllisyys on ollut tämän lisäksi oleellinen osa Volskodin toimintaperiaatteita, ja monet siellä asuvista vanhuksista ovatkin tottuneet toistensa läheisyyteen. On vaikea kuvitella, että kannatusyhdistyksen tai yhteisöllisyyden tila voisi ikinä olla enää samanlainen, jos asukkaat hajautettaisiin pirstaleisesti halki kunnan.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoivapalvelun yksityistämisen sijaan kunnan tulisikin mielestämme jatkaa sen alkuperäisen suunnitelmansa mukaan, ja siirtää Volskodin asukkaat remontoituihin tiloihin Killinmäkeen. Aiemmin esitettyjen kaavailujen mukaan näiden Killinmäen rakennusten käyttöikä olisi ainakin 10-15 vuotta, ja hyvällä huolenpidolla niiden elinkaari voisi olla jopa 25-30 vuotta. Remontoitujen Killinmäen kiinteistöjen tiloissa sekä vanhusten asianmukaisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta voitaisiin pitää huolta samaan aikaan, kun Volskodista tuttu yhteisöllisyyden henki jatkaisi eloaan vielä tulevaisuudessa. 

Jukka Tammi (sdp.) ja Markus Myllyniemi (vihr.)

Kunnanvaltuutetut yli puoluerajojen

Vastaamon tapaus ja monet muut osoittavat, että ulkoistaminen ei ole auvoista

Kevättalvella vuonna 2019 Suomea järkytti julkiseen tietouteen tullut sarja vanhusten heitteillejätöistä eri yksityisten palveluntarjoajien hoivakodeissa. Asiakkaiden määrään verrattuna liian pieni hoitajamitoitus johti järkyttäviin tilanteisiin, jossa vanhuksia oli lukittu yöksi heidän huoneisiinsa vasten heidän omaa tahtoaan. Ongelmia havaittiin esimerkiksi Attendon ja Esperi Caren ylläpitämissä hoivakodeissa, ja enimmillään viranomaiset selvittivät kymmenien palveluyksiköiden ongelmia ympäri Suomen.

Pahimmillaan ulkoistettu vanhustenhuolto johti useiden asiakkaiden menehtymiseen, mikä lopulta nostivat aikaisemmin vain huhutut ongelmat julkiseen tietouteen. Vanhusten hoivapalveluita tarjoavat yritykset yrittivät siis painaa ongelman villaisella ja reagoivat siihen vasta, kun median paine alkoi uhata heidän liiketoimintansa tuottavuutta.

On tärkeä muistaa, että osakeyhtiöillä on lain mukaan vain yksi tehtävä: tuottaa osakkailleen voittoa. Tämän takia on turha yllättyä, kun julkisen sektorin yksityiselle puolelle ulkoistamat palvelut eivät toteudu yhtä vastuullisesti kuin aikaisemmin. Kuntien ja kaupunkien toiminnan missio on yhteisen hyvän tavoitteleminen, mutta yksityisellä puolella – ovelista markkinatempauksista huolimatta – tärkein tehtävä on liikevaihdon kasvattaminen sekä voiton maksimointi.

Psykoterapiapalveluita useille kunnille tuottanut tietomurron kohteeksi joutunut Vastaamo kuvailee itseään yhteiskuntavastuulliseksi yrityksesi osin samoin nuotein kuin Esperi Care ja Attendo. Kaikkien kolmen yrityksen kasvun taustalla on vaikuttanut viime vuosina kuntasektorille juurtunut ajatus palveluseteleistä, joiden kautta kunta siirtää omaa toimintaansa yksityisille maksamalla osan asiakkaalle syntyneestä kustannuksesta.

Ajatus palveluseteleiden tehokkuudesta perustuu siihen oletukseen, että yksityiset toimijat voisivat tukea kunnan palvelupalettia kustannustehokkaasti mutta samalla laadukkaasti. Tähän ei kuitenkaan päästä, jos yhteiset pelisäännöt palvelusetelien taustalla eivät ole pitävät, eikä niitä valvota riittävästi. Sekä Vastaamon, Esperi Caren että Attendon tapauksissa syyllinen toimija oli liian nopeasti laajentunut voitonhimoinen yritys, jonka vastuuttomaan toimintaan viranomainen ei puuttunut tarpeeksi ajoissa.

Yrityksien lisäksi myös julkisen sektorin katsoa itseään peiliin ja pohtia, toteutuuko yksityisen sektorin valvonta riittävän tehokkaasti ja ennen kaikkea, ovatko valvonnan resurssit riittävällä tasolla. On selvää, että sote-alan toimijoiden valvonnasta vastuussa oleva Valvira ei ole ainakaan pysynyt viimeisten vuosien aikana tehtäviänsä tasolla. Valvonnan tasoa seuratessa tuntuu nimittäin ainakin siltä, että julkiselta puolelta on täysin unohtunut vanhan suomalaisen kansanviisauden sanoma siitä, kuinka tuli on hyvä renki mutta huono isäntä.