Yli 65-vuotiaiden seniorineuvolapalvelut ovat askeleen lähempänä toteutusta. Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston tiistaina 14. helmikuuta käydyssä kokouksessa tuotiin ilmi, että hyvinvointialue on yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ja muiden toimijoiden kanssa hakemassa hankerahoitusta Euroopan Unionilta seniorineuvoloiden pilotoimiseksi. Seniorineuvolatoiminnan käynnistämistä Länsi-Uudellamaalla lähdettiin selvittämään muun muassa vihreiden aluevaltuutettujen Markus Myllyniemen ja Anu Rasinsalon jättämän aluevaltuustoaloitteen pohjalta.
”Olemme luonnollisesti hyvin innoissamme, että viime maaliskuussa jättämämme aloitteen mukaisen seniorineuvolatoiminnan käynnistäminen on edennyt jo näin pitkälle. Saamamme asukaspalautteen perusteella seniorineuvolatoiminnalle on todellakin suuri tarve, ja hankerahoituksen myötä työn touhuun voidaan päästä jo ehkä tänä vuonna”, toteaa toinen aloitteen ensimmäisistä allekirjoittajista Markus Myllyniemi.
Varsinainen malli seniorineuvolatoiminnan käynnistämiselle tarkentuu hankkeen edetessä, mutta aloitteen allekirjoittajat katsovat, että esimerkkiä voisi katsoa esimerkiksi Raahesta, jossa neuvolatoimintaa on harjoitettu vuodesta 2004 asti. Raahen mallissa jokainen ikäihminen kutsutaan viimeistään 70-vuotiaana säännölliseen ja perusteelliseen terveystarkastukseen, jossa arvioidaan tämän fyysistä ja henkistä terveydentilaa. Jokainen asiakas saa tarkastuksen perusteella raportin sekä yksilöllistä ohjausta terveydenhoitajalta.
”Tulokset ovat olleet Raahen alueella rohkaisevia, ja ennen hyvinvointialueuudistusta raahelaiset käyttivät vähiten erikoissairaanhoidon palveluita koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Alueen vanhusten hyvinvointi on kaiken kaikkiaan parantunut, mikä näkyy esimerkiksi näkö- ja muistiongelmien vähentymisessä ja liikkumisen sekä tasapainon parantumisessa. Kaiken kaikkiaan raahelaisista vanhuksista on tullut verrokkiryhmiään terveempiä seniorineuvolapalveluiden käyttöönoton myötä”, korostaa valtuutettu Myllyniemi.
Seniorineuvolamallin kustannustehokkuus perustuu ennaltaehkäisevään hoitoon panostamiseen erikoissairaanhoidon sijaan. Myllyniemen mukaan tässä piilee ratkaisu ikääntyvän Suomen sote-kustannusten hillitsemiseen: ”Viisi ohitusleikkausta maksaa saman verran kuin 300 käyntiä Raahen mallin mukaisessa seniorineuvolassa. Aluepäättäjinä meidän pitäisikin kysyä itseltämme, kuinka moni ohitusleikkaus, rytmihäiriö tai tekonivel olisi vältettävissä, jos vain panostaisimme ennaltaehkäisevään työhön riittävällä tavalla.”
