Suomen kesä on pikavauhtia taittumassa työntäyteiseen syksyyn, ja monissa perheissä nyt varmasti puhuttaa kahden viikon päästä alkava kouluvuosi. Viime keväänä opetus tuli päätökseen poikkeuksellisella tavalla, kun usean kuukauden etäopetuksen jälkeen oppilaat palasivat kouluihin viimeiseksi kahdeksi viikoksi koronarajoituksien saattelemina.
Koulujen avaamisesta toukokuun lopulla käytiin runsaasti keskustelua puolesta sekä vastaan, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oman arvion mukaan lähiopetukseen siirtyminen ei olennaisesti lisännyt lasten ja nuorten koronatartuntojen määrää. Tietonsa THL perustaa ruotsalaisen kansanterveysviranomaisen Folkhälsömyndighetenin Ruotsin ja Suomen koronavirustilannetta arvioivaan tutkimukseen, joka vertaili koulujen sulkemisen vaikutusta maiden koronatarttuvuuteen.
Lasten ja nuorten näkökulmasta koronavirus on yleensä vähäoireinen, eikä usein johda taudin vakavampaan muotoon. Tästä huolimatta on edelleen epäselvää, mikä oikeastaan on erityisesti yli 10 vuotiaiden lasten osuus koronaviruksen levittämisessä. Tähän mennessä THL on korostanut nykytietoon vedoten, etteivät lapset tartuta koronavirusta samaan tapaan kuin aikuiset. Kesän aikana saatu tutkimusnäyttö ulkomailta haastaa kuitenkin tämän näkemyksen.
Etelä-Korean tartuntatautiviranomaisen suorittaman laajan 5706 koronatapaukseen nojautuvan tartunta-analyysin perusteella he pystyivät arvioimaan, että 10-19 vuotiaiden lasten ja nuorten ikäluokka levittää tautia yhtä hyvin kuin muutkin ikäluokat. Myös Yhdysvaltain tartuntatautiviranomainen CDC on yhtynyt tähän näkemykseen, ja on suositellut, ettei kouluja avattaisi, jos koronan vaatimiin ehkäisytoimenpiteisiin ei ensin ryhdytä.
THL:n mukaan keskeisin koronan tartuntamuoto on pisaratartunta, kun sairastunut henkilö esimerkiksi puhuu, laulaa, yskii tai aivastaa. Koulujen luokkatilat luovat tällöin ilmeisin riskin sekä oppilaille että henkilökunnalle, mikäli turvaväleistä, yskimishygieniasta ja erityisesti hengityssuojaimista ei pidetä huolta. Yhdysvaltain tartuntatautiviranomainen CDC on omissa suosituksissaan painottanut hengitysmaskien käyttöä erityisesti vanhempien oppilaiden ja henkilökunnan osalta, ja on selvää, että Suomessa opetusministeriön ja THL:n tulisi tehdä samoin.
Vaikka hengityssuojaimien käyttö saattaakin vaikuttaa meistä suomalaisista vieraalta, ovat ne keskeisin keino koronaviruksen toisen aallon torjumiseksi. Nyt, kun THL on viimein tekemässä virallista suositusta hengitysmaskien käytöstä julkisissa tiloissa, tulisi myös opetusministeriön ottaa kehotuksesta vaari, ja ottaa kouluissa käyttöön maskipakko koronan leviämisen estämiseksi. Samalla valtiovallan tulisi varmistaa, että hengitysmaskit ovat jokaisen suomalaisen saatavilla tulotasosta riippumatta.
