Koropandemian kumulatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan, väestöön ja talouteen tulevat kantamaan vuosikymmenien päähän. Koronan iskiessä Eurooppaan tämän vuoden keväällä mediassa ja tiedeyhteisössä käytiin hyvin polarisoitunut keskustelu siitä, miten koronan leviämistä pitäisi parhaiten ehkäistä. Toinen puoli uskoi vakaasti, että paras toimintatapa olisi yhteiskunnan sulkeminen, kun taas vastapuoli piti lockdownien aiheuttamaa taloudellista haittaa liian suurena.

Our World in Datan aggregoimien taloustietojen mukaan on selkeää, että ne maat, jotka ryhtyivät kaikkein proaktiivisimmin toimiin koronaa vastaan, olivat myös niitä, jotka selvisivät taudin ensimmäisestä aallosta kaikkein pienimmin taloudellisin vaurioin. Samaan näkemykseen yhtyy myös valtionvarainministeriön entinen kansliapäällikkö ja nykyinen Helsinki Graduate School of Economicsin työelämäprofessori Martti Hetemäki, jonka mukaan Suomenkin tulisi valita talouden vaurioiden minimoimiseksi tiukin mahdollinen koronalinja.

Toisin kuin keväällä siis väitettiin ihmishenkien pelastamisella ja talouskasvun varjelemisella ei ole ristiriitaa edes lyhyellä tähtäimellä koronakriisin näkökulmasta. Itse asiassa ne maat, jotka ovat ryhtyneet kaikkein aggressiivisimpiin toimiin ja ovat tukahduttaneet koronan maassaan, ovat hyötyneet ratkaisustaan taloudellisesti ja avanneet taloutensa nyt käytännössä täysin. Samaan aikaan nämä maat, kuten esimerkiksi Uusi-Seelanti ja Vietnam, jatkavat kuitenkin laajoja testausohjelmiaan ja reagoivat pieniinkin tartuntaklustereihin välittömästi ja tehokkaasti.

Historiallinen aineisto tukee myös aggressiivista ja tukahduttavaa lähestymistapaa pandemioiden hoidossa. MIT:n ja Yhdysvaltain keskuspankin tänä keväänä tekemät tutkimukset osoittavat, että espanjantaudin vanavedessä juuri niiden yhdysvaltalaisten kaupunkien työllisyys heikkeni eniten, jotka suhtautuivat epidemiologisiin ehkäisytoimiin kaikkein leväperäisemmin. Tutkimuksen ydinlöydös siis oli, että pandemiat aiheuttavat pitkällä aikavälillä taloudellisia shokkeja, kun taas karanteenitoimenpiteet eivät.

Björn Wahlroos tokaisi Talouselämä-lehden haastattelussa tämän vuoden maaliskuussa, että koronaepidemian hoidossa ihmishenget ja talous on pakko asettaa vastakkain. Kuluva vuosi on kuitenkin osoittanut, että näin ei tosiaan tarvitse tehdä. Koronan hoidossa tehokkain tapa on taloudenkin näkökulmasta se, joka valaa uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa ihmisten kulutusluottamusta ja pitää näin talouden pyörät liikkeellä. Nyt jos koskaan koko kansan pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja ymmärtää, että tukahduttava rokote koronaa vastaan kivistää annettaessa, mutta pian sen jälkeen antaa täydellisen suojan tautia vastaan.