Suomessa järjestetään ensi vuoden tammikuussa aluevaalit, jossa valitaan jäsenet 21:n hyvinvointialueen aluevaltuustoihin. Hyvinvointialueet vastaavat kahden vuoden siirtymäajan jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta kuntien sijaan. Kirkkonummi kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, joka tulee 1.1.2023 lähtien kunnan sijaan hoitamaan myös veikkolalaisten sote-tarpeet.

Järjestämisvastuun siirtymisen myötä sote-palveluiden rahoitusmalli muuttuu merkittävästi. Yksi uuden sote-mallin keskeisimmistä piirteistä onkin, että se tukee taantuvia alueita menestyvämpien kustannuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi uudella hyvinvointialueellamme kirkkonummelaisten terveydenhuoltoon on käytettävissä 100 euroa vähemmän per asukas, koska sote-uudistuksen myötä parhaiten voivat alueet – kuten Länsi-Uusimaa – rahoittavat heikommin pärjääviä hyvinvointialueita.

Asukaskohtaisen rahoitusosuuden pienentyminen ajaa väkisinkin säästöihin esimerkiksi palveluverkon osalta, ja onkin kyseenalaista, voidaanko pienempiä palveluyksiköitä pitää enää pystyssä. Kirkkonummen osalta esimerkiksi Veikkolan ja Masalan terveysasemien kohtalo on uhattuna, kun pienentyvä rahoitusosuus pakottaa hyvinvointialueet ryhtymään säästötoimenpiteisiin.

Oma ongelmansa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on Espoon dominoiva asema. Espoon kaupungin väkiluku on suurempi kuin muiden hyvinvointialueen kuntien ja kaupunkien yhteenlaskettu populaatio, ja siksi onkin oletettavaa, että enemmistö uuden aluevaltuuston jäsenistä tulee sieltä. Jos aluevaltuuston valtuutetuista yli puolet on espoolaisia, herääkin kysymys, ajaako se muiden Länsi-Uudenmaan muiden alueiden – tai Veikkolan – asiaa laisinkaan.

Uuden hyvinvointialueuudistuksen yksi ydintavoitteista oli, että sen myötä suomalaisten sote-palvelut paranisivat. On selvää, että tämän tavoitteen on toteuduttava myös meidän kotikylässämme. Ratkaisu terveyspalveluihimme ei ole, että ajaisimme yhteenlaskettuna 52 kilometrin matkan Kirkkonummen keskustaan uuteen hyvinvointikeskukseen, vaan peruspalveluidemme tulee jatkossakin olla paikallisesti saatavissa.

Kun maaseudun tulevaisuus kysyi elokuussa suomalaisilta, kuinka moni heistä tiesi, mistä aluevaaleissa päätetään, vain 20 % vastasi ymmärtävänsä, mitä uudet hyvinvointialueet tekevät. Aluevaaleissa äänestetään lopulta meille kaikille tärkeimmästä, eli paikallisista soteperuspalveluistamme. Veikkolan tapauksessa tammikuun vaaleissa päätetään terveyskeskuksemme tulevaisuudesta, ja viimeistään nyt meidän tulisi organisoitua kylänä, ja varmistaa, ettei sen ovia pistetä tulevaisuudessa säppiin pysyvästi.