Suomen ja Ruotsin toimet koronakriisin ehkäisemisessä ovat eronneet toisistaan kuin yö ja päivä. Samaan aikaan, kun me olemme valinneet tiukat valtakunnalliset eristystoimet, ruotsalaiset ovat pitäneet yhteiskuntansa melkein täysin auki. Tämän seurauksena Ruotsissa on valitettavasti kuollut tämän kolumnin kirjoitushetkellä satoja ihmisiä, ja maassa on Worldometer-sivuston mukaan väkilukuun suhteutettuna yhdeksänneksi eniten koronavirukseen kuolleita koko maailmassa.

Ruotsissa valinta talouden ja ihmishenkien välillä on siis selkeästi tehty, ja sen tulos on ollut minimoida mahdolliset talouskasvun häiriöt ihmisten terveyden kustannuksella. Kansainvälisen taloustieteen professori Richard Baldwin julkaisi maaliskuun lopussa tähän dilemmaan liittyen tieteellisen analyysin siitä, miten valtioiden tulisi toimia, jotta talouden shokit voidaan mitigoida samalla suojellen kansalaisten terveyttä.

Baldwinin analyysi päätyi siihen lopputulokseen, että valtioiden tulisi toimia ennakoivasti ja oikea-aikaisesti, jotta tartuntojen määrä ja kuolleisuus voitaisiin minimoida. Eristämistoimet johtavat kuitenkin väkisinkin taloudelliseen taantumaan, kun kansantalous kohtaa merkittävän tarjonnan sekä kysynnän romahduksen. Valtion tehtäväksi tänä aikana jääkin oheisen kuvion vihreän käyrän mukaisten elvytystoimien avulla pitää tehtaissa ja yrityksissä valot päällä, jotta arkeen voidaan palata kriisin jälkeen mahdollisimman jouhevasti.

Ruotsalaiset viranomaiset ovat kuitenkin toimineet täysin tämän päätelmän vastakkaisesti. Maassa ei vieläkään ole tehty merkittäviä rajoituksia ihmisten arkielämään, ja esimerkiksi ravintoloiden terassit saavat olla edelleen auki. Ruotsi on siis selkeästi valinnut oheisen kuvion punaisella kuvatun muutoskäyrän, ja on priorisoinut talouden ihmishenkien yli. Vain aika näyttää, miten epidemia kohtelee länsinaapuriamme, mutta ohessa esitetty ennuste ei lupaa Ruotsille hyvää.

Suomi on taas toiminut kriisissä proaktiivisesti, ja pistänyt ihmisten elämän talouden edelle. Oikea-aikaisten elvyttävien toimien avulla voimme estää talouttamme luisumasta kuvion siniselle muutoskäyrälle ja pelastaa mahdollisimman monen ihmisen työpaikan. Samaan aikaan voimme elvytystoimien avulla varmistaa, että kansantaloutemme palaa mahdollisimman nopeasti koronakriisiä edeltäneelle tasolle.