Vienti on aina virrannut Suomesta veden mukana alavirtaan. Oli kyse sitten menneiden aikojen tukkien uittamisesta jokien avulla tai nykyisestä rahtiliikenteestä Itämerellä, on vesikuljetus aina ajanut Suomen taloutta – osaksi liikaakin. Jo pelkästään huoltovarmuuden ja talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi olisi tärkeää, ettei Suomi olisi pelkästään riippuvainen Itämerestä tehdessään kauppaa muualle Eurooppaan. Onneksi ongelmaan on olemassa ratkaisu: maailman pisin ja todennäköisesti kallein merenalainen rautatietunneli Helsingistä Tallinnaan.

Paitsi ettei sen tarvitsisi olla. Ongelmaan olisi olemassa myös paljon selkeämpi ja halvempi ratkaisu. Sen tajusivat suomalaiset jo satoja vuosia sitten ja sittemmin myös venäläiset toisen maailmansodan päätyttyä. Mistä nyt puhutaan? No tietenkin Porkkalasta.

Porkkalasta Tallinnaan Naissaaren kautta rakennettu tunneli olisi parhaimmillaan noin 30 kilometriä lyhyempi kuin nyt suunniteltu Helsinki-Tallinna rautatietunneli. Tämä linjamuutos poistaisi siis tunnelin pituudesta kolmasosan ja tekisi todennäköisesti samoin myös kustannuksille. Lyhyemmän tunnelin myötä Tallinnan matalikkoon ei myöskään tarvitsisi rakentaa sinne tällä hetkellä kaavailtua tekosaarta.

Epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa on myös tärkeää huomioida hankkeen strateginen merkitys. Suomen ja Viron välisestä tunnelista tulisi merkittävä kaupan, tietoliikenteen ja matkustajaliikenteen valtimo Pohjois-Euroopan ja Baltian välillä, ja mahdollisessa konfliktitilanteessa se olisikin luonnollinen vastapuolen kohde. Jos tunneli sijoitettaisiin Porkkalaan, voitaisiin sen puolustus luontaisesti hoitaa viereisestä Upinniemen varuskunnasta käsin.

Kirkkonummelle sijoitettu tunneli olisikin huoltovarmuuden turvaamisen kannalta loistavassa paikassa. Toisaalta alueen hyvät kulkuyhteydet takaisivat myös rahti- ja matkustajaliikenteen sujuvuuden eteenpäin. Alueelta on hyvät tieyhteydet sekä Turun että Vuosaaren satamiin ja rautatieyhteys Helsinkiin olisi myös kivenheiton päässä. Tunnelin kautta kyettäisiin myös takamaan tietoliikenneyhteydet Suomeen paljon varmemmin kuin merenpohjan kautta.

Tuli tunnelin pää sitten Helsinkiin, Espooseen tai Kirkkonummelle on tärkeää, ettei valintaa tehdä hätiköidysti. Jokaisella kunnalla ja kaupungilla on paljon annettavaa, mutta kuten kaikissa hankkeissa kaksi asiaa ratkaisee: raha ja aika. Porkkalasta Tallinnaan rakennettu tunneli maksaisi miljardeja vähemmän ja valmistuisi parhaimmillaan vuosia muita aikaisemmin. Kirkkonummi on historiallisesti aina ollut suomalaisten portti Viroon – miksei se siis olisi nytkin?