Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti 13.12. pidetyssä kokouksessaan talousarviosta vuodelle 2022. Talousarvio on kenties tärkein kunnanvaltuuston päätösvaltaan kuuluva asia, sillä se ohjaa kaikkea rahankäyttöä – ja samalla myös kunnan toimintaa – seuraavan vuoden osalta. Päätökset siitä, korjataanko homekoulut, tai kuinka nopeasti lääkäriin pääsee, ovatkin suoraan yhteydessä talousarviossa tehtyihin linjanvetoihin.

Valmis talousarvio on kuukausia pitkän rutistuksen tulos, ja se vaatii huomattavan määrän työtä sekä kuntamme viranhaltijoilta että luottamushenkilöiltä. Talousarvioprosessin näkyvin osuus on julkinen käsittely valtuustossa, mutta valtaosa työstä on saatu päätökseen jo tätä ennen. Kaikki lähtee liikkeelle viranhaltijoiden asiantuntijalautakunnille tekemistä ehdotuksista, jotka luottamushenkilöt hyväksyvät omien muutoksiensa kera. Lautakuntien talousarvioesitykset puristetaan kasaan kunnanjohtajan esitykseen, jonka yhteydessä se saattaa kokea radikaalinkin muutoksen.

Kunnanjohtajan talousarvioesityksen julkistamisen jälkeen käynnistyvät eri puolueiden ja luottamushenkilöiden väliset neuvottelut. Jokaisella puolueella on neuvotteluissa omat muutostarpeensa ja kynnyskysymyksensä, ja aina talousarviota ei saada hyväksyttyä yksimielisesti, kuten nytkin kävi. Näissä talousarvioneuvotteluissa keskeisimmät omat tavoitteeni olivat kunnan sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstöresurssien parantaminen kuntalaisten hoitoon pääsyn varmistamiseksi.

Talousarvion lopputulos puhuu mielestäni puolestaan, ja onnistuimmekin turvaamaan ja lisäämään kunnan terveyspalveluiden vastaanottotoimen resursseja. Tämän pitäisi helpottaa Kirkkonummen terveyskeskuksen useiden viikkojen mittaiseksi venyneitä takaisinsoitto- sekä vastaanottojonoja ja helpottaa henkilökunnan kohtuuttomaksi äitynyttä työtaakkaa. Terveydenhuollon vastaanottotoimen resurssien lisäämisen lisäksi panostimme myös kunnan sosiaalitoimeen, palautimme vapaa-ajan yhdistysten avustukset aikaisemmalle tasolle ja turvasimme kunnan toimitila- ja sivistyspalveluiden suunnitteluresurssit, jotta Nissnikun uuden koulun toteuttamista voidaan aikaistaa.

Totuus on, että kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sijoittaminen on kunnan näkökulmasta myös taloudellisesti kannattavaa. Kun panostamme rahallisesti asukkaisiimme ja työntekijöihimme, tarjoamme laadukkaampia palveluita, lisäämme elinvoimaamme ja vähennämme pitkällä aikavälillä omia kulujamme painottamalla halvempia ennaltaehkäiseviä palveluita. Hyvinvoinnista leikkaaminen saattaa vaikuttaa erityisesti näin sote-uudistuksen kynnyksellä houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta mikä usein unohdetaan juustohöyläämisestä puhuessa, on se, että silläkin on omat – sekä inhimillisesti että taloudellisesti – kalliit vaihtoehtoiskustannuksensa.