Ne ovat kuin rotanmyrkkyä. Näin miljardöörisijoittaja Warren Buffett kuvaili Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja, kun hän arvioi seuraavan kymmenen vuoden pörssimarkkinoita ja taloustilannetta vuosittaisessa tapaamisessaan osakkeenomistajiensa kanssa. Kryptovaluutoista ja erityisesti Bitcoinista puhutaan paljon, mutta mitä ne oikeastaan ovat?
Tulevaisuuden teknologiateollisuuden miljardöörisukupolvi väittää niiden kääntävän talouden päälaelleen ja uhmaavan hallintojen sekä keskuspankkien hegemonian kaupankäynnissä, mutta konservatiivisemmat sijoittajat – kuten Buffett – toteavat niiden olevan vain yksi uusi talouden spekulatiivinen kupla.
Kryptovaluutoista ainutlaatuisen tekee niiden hajautettu luonne. Sen sijaan, että niiden painamisesta vastaisi keskuspankki ja -hallinto, perustuu niiden määrä yhteisön tuottamaan määrään. Yksilö tai yritys voi tuottaa kryptovaluuttoja vastineeksi siitä, että hän osallistuu omilla palvelimillaan valuutan toimintaan, ja välittää ihmisten välisiä rahallisia transaktioita ja kauppoja.
Tavalliselle suomalaiselle kryptovaluutat saattavat kuitenkin kuulostaa kovin etäiseltä. Bitcoin ja muut sen kaverit saattavat näyttäytyä hikisten nörttien pelivälineenä, jolla ei voi laamanvillasukkien ja pelien lisäksi ostaa mitään muuta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Päinvastoin kryptovaluutoista saattaa tulla helposti piikki lihassa, josta emme pääse irti kirveelläkään.
Venäjän valtio on varmaankin viimeinen tekijä, jonka odottaisi nousevan esiin keskusteluissa kryptovaluutoista. Heidän kiinnostuksellaan on kuitenkin hyvin järkevä syy: taloudelliset sanktiot ja Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellinen ylivalta. Joulukuussa 2017 Venäjän valtio ilmoitti julkaisevansa oman valtiollisen kryptovaluuttansa, joka olisi suunnattu erityisesti Aasian kehittyville markkinoille.
Kiinan kaltaisissa maissa, jossa mobiilimaksaminen on jo arkipäivää, saattaisi tämänkaltainen transaktioväline saavuttaa suurtakin suosiota. Kokonaisuutena Venäjän talousalueen ja Aasian kehittyvien markkinoiden talousalue voisikin tarjota tälle uudelle kryptovaluutalle käyttäjäpohjan, joka olisi lähes puolet koko maailman väestöstä.
Kaikesta tästä huolimatta tämä Venäjän keskuspankin äärimmäisen huolestuttavaa uutinen ei venäläisiä valtiollisia propagandamedioita mukaan laskematta rikkonut edes uutiskynnystä. Kryptovaluutat ovat luonteeltaan jäljittämättömiä ja hajautettuja, ja onkin hyvin havahduttavaa, mikäli Venäjä onnistuu asettamaan yhden niistä omaan valtiolliseen kontrolliinsa.
Pahimmillaan kryptovaluuttoja voitaisiinkin käyttää rikollisen ja valtiollista epävakautta tavoittelevan toiminnan anonyymiin tukemiseen, veronkiertoon ja toisaalta maailmantalouden yleisen kontrollin kiertämiseen. Nykyisen venäläisen lainsäädännön puitteissa kryptovaluuttoja ei nimittäin määritellä varsinaiseksi valuutaksi vaan pikemminkin taloudelliseksi kaupankäynnin instrumentiksi.
Buffett on siis oikeassa, kun hän kuvailee kryptovaluuttoja rotanmyrkyksi, mutta täysin eri syystä kuin hän itse varmasti tarkoitti. Kryptovaluutat ovat potentiaalisesti myrkkyä taloudelliselle järjestelmällemme ja ennen kaikkea kansainväliselle taloudelliselle sääntelylle sekä kontrollille. Jotain pitää siis tehdä, mutta kysymys onkin, miten yhteiskunta voi kontrolloida Hydran kaltaista hirviötä, jolle kasvaa aina kaksi suuta, kun siltä katkaisee yhden.
