Hyvinvointialueen valtuusto kokoontui tiistaina 25.10. Dipolissa, missä aiheena oli muun muassa hyvinvointialuestrategian hyväksyminen. Kokouksessa yksimielisesti hyväksytty hyvinvointialuestrategia on pitkän poliittisen keskustelun pohjalta syntynyt kompromissi, joka tulee viitoittamaan tietä kohti uuden Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen käynnistämistä. Asiakirjassa on paljon hyvää, johon voi olla tyytyväinen, mutta myös kehitettävää. Kuten vanha sananlaskukin kuitenkin toteaa, on hyvä, että jotain jää hampaankoloon myös tulevia poliittisia vääntöjä varten.

Haluan itse tehdä paperista muutaman noston, jotka mielestäni tekevät nykyisestä strategiasta onnistuneen, ja joissa näkyy vihreä kädenjälki. Ensinäkin korostamme siinä selkeästi, että panostamme ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluihin. Koko sote-uudistuksen takana oli ajatus siitä, että säästämme palveluiden järjestämiskustannuksissa, kun panostamme primäärihoitoon ja puutumme sairauksiin oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi sen sijaan, että antaisimme niiden puhjeta toden teolla.

Toiseksi olen äärimmäisen iloinen, että strategiassa huomioidaan asiakkaan monimuotoiset tarpeet palveluiden osalta. Tulevaisuuden hyvinvointialueella asukkaan palvelupolku voi olla moninainen, mutta tästä huolimatta jokaiselle tarjotaan lähtökohtaisesti mahdollisuus saada palvelua juuri sillä tavalla, mikä hänelle itselleen sopii parhaiten – oli sitten kyse paikallisesta, liikkuvasta tai etäpalvelusta.

Kolmanneksi strategian painotusta sitoutua kestävyyteen sekä ympäristön että talouden näkökulmasta ei saa missään nimessä väheksyä. On nimittäin selvää, että emme voi tulevaisuudessa elää yli kantokykymme planetaarisessa tai fiskaalistaloudellisessa mielessä. Hyvinvointialuetta ei välttämättä ajattelisi kestävyyden kannalta tärkeäksi yhteisöksi, mutta yli miljardin euron tuloksellaan, se on yksi Uudenmaan alueen merkittävimmistä toimijoista.

Hyväksytty hyvinvointialuestrategia tarjoaa hyvät lähtökohdat toiminnan käynnistämiseen ja seuraaviin askeleisiin, jotka otetaan palveluiden järjestämisvastuun siirryttyä. Keskeisiä ovat kysymykset esimerkiksi palveluverkkoon liittyen, jotka tulevat määräämään, mistä esimerkiksi Kirkkonummelta löytyy tulevaisuudessa terveysasema. Tässä vaiheessa kaikkien paikallisten päättäjien tulee olla hereillä, sillä nämä päätökset eivät välttämättä ole yhtä yksimielisiä kuin strategianeuvotteluissa.